Ero sivun ”Juusto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt God invented stuff) ja palautettiin versio 18121623, jonka on tehnyt Espoo |
Juuston historiaa Suomessa |
||
Rivi 18:
[[Kaarle Suuri]] antoi keskiajalla [[Luostari|luostareille]] tehtäväksi juuston valmistuksen muun maanviljelystoiminnan ohella. Tämän seurauksena juustontuotanto monipuolistui, ja papiston kirjoitustaidon myötä juustoreseptit säilyivät jälkipolville. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] aikana 1200–1400-luvuilla [[Alankomaat|hollantilaista]] juustoa kaupattiin [[Itämeri|Itämeren]] maihin, ja juustonvalmistuksen taito rantautui myös [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]]. 1800-luvulla [[Ferdinand Cohn]] sai selville [[mikrobi]]en osuuden juuston kypsymisessä, ja juustontuotanto tehostui kaikkialla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Iburg, Anne | Nimeke =Syötävän hyvä juustokirja | Vuosi = 2009| Sivut = 11–13| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Readme.fi| Tunniste = ISBN 978-952-220-138-6 }}</ref>
=== Suomessa ===
[[Hansaliitto|Hansaliiton]] aikana 1200-luvulla Suomeen tuotiin [[Keski-Eurooppa]]laisia luostarijuustoja. Tuolloin juustoa valmistettiin myös Suomessa. Juusto mainittiin [[voi]]n ohella artikkelina, jolla [[Talonpoika|talonpojat]] [[Uusimaa|Uudellamaalla]] ja [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] pystyivät suorittamaan [[vero]]nsa [[papisto]]lle ja [[valtio]]lle. Vuonna 1555 [[Olaus Magnus]] mainitsi suomalaisen juuston olevan parempaa, kuin [[italia]]laiset ja [[Alankomaat|Alankomaalaiset]] juustot. Magnuksen mukaan suomalainen juusto oli tehty [[Vuohenmaito|vuohenmaidosta]] ja oli savustettua. 1500- ja 1600-luvuilla [[ahvenanmaa]]laista juustoa vietiin [[Ruotsi]]in.<ref>Jani Kaaro 2017, s. 96</ref>
Kypsytettyjen juustojen valmistus Suomessa alkoi 1850-luvun puolvälissä, kun [[Alexander von Daehn]] matkusti Keski-Euroopassa ja mieltyi emmentaljuuston makuun. Von Daehn rakennutti [[Sippolan hovi]]in juustolaa, ja palkkasi sinne juustomestariksi sveitsiläisen Rudolf Klossnerin.<ref>Jani Kaaro 2017, s. 98</ref> Klossnerin jälkeen Sveitsistä tuli Suomeen muitakin juuston valmistajia. Klossnerista tuli Suomen ensimmäinen valtiomeijeristi.<ref>Jani Kaaro 2017, s. 99</ref>
== Ravintosisältö ==
Rivi 135 ⟶ 140:
== Lähteet ==
* Jani Kaaro: ''Ruoka-Kalevala''. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2017
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
| |||