Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

 

== Maidon koostumus ja ravintosisältö ==

 

Suomalaisväestölle maito on hyvin monien ravintoaineiden lähde. Se on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin<ref>Valsta et al., 2018, s. 118</ref> ja riboflaviinin<ref>Valsta et al., 2018, s. 100</ref> (B2-vitamiini) lähde. Lisäksi maidosta saadaan B12-vitamiinia<ref>Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 5a ja 5b</ref>, proteiinia<ref>Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 1a ja 1b</ref> ja lisättyä D-vitamiinia<ref>Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 4a ja 4b</ref>. Maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen<ref>Valsta et al., 2018, s. 144</ref>. Maidon käytöllä lapsuudessa ja nuoruudessa on todettu useissa tutkimuksissa yhteys pituuskasvuun<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Marshall TA1, Curtis AM2, Cavanaugh JE3,2, Warren JJ1, Levy SM1,4.|Otsikko=Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years.|Julkaisu=The Journal of Nutrition|Ajankohta=Heinäkuu 2018|Julkaisija=|Doi=10.1093/jn/nxy071}}</ref>.

 

 

Nainen (60 kg), joka käyttää ravitsemussuositusten mukaisen määrän maitotuotteita eli 5 dl nestemäisiä maitotuotteita sekä 2,5 juustosiivua, saa maidon kautta yli 100&nbsp;% päivittäisestä kalsiumin ja B12-vitamiinin tarpeesta, yli 70&nbsp;% päivittäisestä riboflaviinin (B2-vitamiini) tarpeesta, yli 60&nbsp;% jodin tarpeesta sekä 25&nbsp;% proteiinin tarpeesta<ref name=pronu>[https://www.pronutritionist.net/2015/12/kannanottoni-viimeaikaiseen-maitokritiikkiin/ Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin]. Reijo Laatikainen 2015.</ref>.