Ero sivun ”Joseph Haydn” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 2001:14B8:180F:39DD:A09:1D36:16C0:3993 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jni tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 41:
Palatessaan Lontooseen vuonna 1794 Haydnin maine oli jo taattu. Ensiesityksensä saivat silloin muun muassa ''Lontoon-sinfoniat'' nrot 99–104. Palattuaan Wieniin hän sävelsi muun muassa [[Luominen (oratorio)|Luominen]]-oratorion (''Die Schöpfung'', 1798) Raamatun luomiskertomukseen ja [[John Milton]]in ''[[Kadotettu paratiisi|Kadotettuun paratiisiin]]'' perustuvan oratorion pohjalta, sekä ''Die Jahreszeiten'' (''Vuodenajat'', 1801), jonka libretto perustui osaltaan James Thompsonin samannimiseen englantilaiseen runoelmaan. Muita Haydnin viimeisten elinvuosien tunnetuimpia sävellyksiä ovat kaksi jousikvartettoa (opus 77, 1799), ''Nelson-messu'', ''Luomismessu'' sekä ''Trumpettikonsertto'', joka katosi pian ensimmäisten esitystensä jälkeen ja löydettiin uudestaan vasta 1900-luvun alussa.
 
== MusiikkijeesusMusiikki ==
==Haydn tunnettiin ystävällisenä, huolettomana ja huumorintajuisena luonteena. Se heijastuu myös hänen musiikkiinsa, joka on viihdyttävää, kevyttä ja tehty pilke silmäkulmassa sisältäen usein yllätyksiä. Tunnetuin ”yllätys” tapahtuu sinfoniassa nro 94, jonka toisen osan alussa hiljaisen melodian päälle tulee äkillisiä voimakkaita sointuja. Lisäksi Haydn teki muutamiin jousikvartettoihinsa valeloppuja (opus 33, nro 2 sekä opus 50, nro 3) ja erääseen trioon (opus 50, nro 1) rytmi-illuusion. Samoin Haydnin tunnetuimmissa oratorioissa on monia orkestereilla tehtyjä ”ääniefektejä”, jotka kuvaavat eläimiä ja muita luonnonilmiöitä. ==
 
Musiikillisena esikuvana Haydnille oli [[Johann Sebastian Bach]]in poika [[Carl Philipp Emanuel Bach|Carl Philipp Emanuel]], jota voidaan pitää myös yhtenä klassismin musiikin kehittäjistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = AC Dies | Nimeke = Biographische Nachrichten von Joseph Haydn | Selite = käännös, lainaus| Vuosi = 1810 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = https://theoryofmusic.wordpress.com/2008/08/21/cpe-bach%E2%80%99s-influence-on-haydn/ | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref> Bachin kuoleman jälkeen barokki oli mennyt pois muodista, ja muusikot kokeilivat erilaisia uusia tyylejä, mukaan lukien Haydn. Hän itse oli myöhemmin innoittajana ja esikuvana [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartille]] ja [[Beethoven]]ille, kahdelle muulle klassismin ajan suurelle säveltäjälle. Mozart oli Haydnin läheinen ystävä ja Beethoven oli vähän aikaa hänen oppilaanaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1988/08/14/arts/music-what-haydn-taught-mozart.html | Nimeke = What Haydn Taught Mozart | Tekijä = | Ajankohta = 1988 | Julkaisija = NY Times| Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.beethoven.ws/teachers_in_vienna.html | Nimeke = Teachers in Vienna | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ludwig van Beethoven (1770-1827) | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>