Versio 21. kesäkuuta 2019 kello 22.23 muokkaa 2001:14ba:1ff:9b00:4c9d:2cfc:3043:a45a (keskustelu) lähteetön ← Vanhempi muutos		Versio 12. syyskuuta 2019 kello 03.46 muokkaa kumoa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 48 016 muokkausta Lähteistin alkupuolen artikkelista ja siirsin lähteetön mallineen artikkelin alusta lähteistetyn alueen alapuolelle. →‎Aiheesta muualla: linkkejä. Uudempi muutos →
Rivi 1: {{lähteetön}}▼ {{Tämä artikkeli\|kertoo luonnonilmiöstä. Ruska on myös [[Ruska (Halikko)\|kylä Halikossa]].}} [[Tiedosto:Country lane.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Syksyinen lehtipuiden reunustama kuja Englannissa.]] [[Tiedosto:Herbst-ebw-5.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Maahan pudonneita, ruskan värjäämiä lehtiä muun muassa [[vaahtera]]sta.]] [[Tiedosto:Ruska3.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Ruskan punaama [[mongolianvaahtera]].]] '''Ruska''' tarkoittaa [[lehti (kasvitiede)\|lehtensä]] varistavien eli [[Kesävihanta\|kesävihantien]] [[kasvi]]en [[syksy]]istä väriloistoa, joka johtuu lehtien sisältämistä väriaineista.<ref name="Yle.Komea.ruska.saa.alkunsa"/> Ruskaa esiintyy maapallolla sellaisilla alueilla joilla on selvästi erotettavat vuodenajat.<ref name="Yle.Sienitauti.runtelee.ruskan"/> Ruska ilmenee sekä puissa ('''puuruska''') että varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa ('''[[maaruska]]''').<ref name="Yle.Sienitauti.runtelee.ruskan"/><ref name="KU.ruska.ei.noudata.aikataulua"/>▼ [[Valo]]n väheneminen ja [[lämpötila]]n aleneminen aiheuttavat [[yhteyttäminen\|yhteyttämisen]] loppumisen, jolloin [[lehtivihreä]] alkaa hajota ja lehden sisältämät muut [[väriaine]]et, kuten oranssinpunaiset [[karotenoidi]]t ja keltaiset [[ksantofylli]]t, pääsevät näkyviin.▼ == Ruskan mekanismit == Lehtivihreän muodostaneet molekyylit siirtyvät hajottuaan kasvin monivuotisiin elimiin, puilla runkoon, sillä niiden valmistamiseen kuluu puulta paljon energiaa ja mineraaleja. Tämä mahdollistaa niiden käyttämisen uudestaan. Kuitenkin esimerkiksi [[tervaleppä]] pudottaa lehtensä vihreinä, koska sillä ei ole tarvetta säästää mineraaleja juuriston ravinnonottoa helpottavien bakteerien vuoksi. Samalla kun puut ottavat lehtivihreänsä lehdistä runkoon, ne myös ”puhdistautuvat” työntämällä kesän aikana kasvin sisään kerääntyneet mahdolliset epäpuhtaudet lehtiin.▼ ▲[[Valo]]n väheneminen ja [[lämpötila]]n aleneminen aiheuttavat [[yhteyttäminen\|yhteyttämisen]] loppumisen, jolloin [[lehtivihreä]] alkaa hajota ja lehden sisältämät muut [[väriaine]]et, kuten punaiset [[antosyaanit]], oranssinpunaiset [[~~karotenoidi~~karotenoidit]]t ja keltaiset [[ksantofylli]]t, pääsevät näkyviin.<ref name="Yle.Komea.ruska.saa.alkunsa"/><ref name="Ruskan.punaiset.sävyt"/> ▲Lehtivihreän muodostaneet molekyylit siirtyvät hajottuaan kasvin monivuotisiin elimiin, puilla runkoon ja juuriin, sillä niiden valmistamiseen kuluu puulta paljon energiaa ~~ja mineraaleja~~. Tämä mahdollistaa niiden käyttämisen uudestaan. Kuitenkin esimerkiksi [[Harmaaleppä\|harmaa]]- ja [[tervaleppä]] ~~pudottaa~~pudottavat lehtensä vihreinä,<ref name="Yle.Sienitauti.runtelee.ruskan"/> koska ~~sillä~~niillä ei ole tarvetta säästää ~~mineraaleja~~ravinteita ~~juuriston~~niiden ~~ravinnonottoa~~juuristossa ~~helpottavien~~elävien [[typpi\|typpeä]] [[ilma]]sta [[Typensidonta\|sitovien bakteerien]] vuoksi.<ref name="Tiede.Miksei.leppä.vietä.ruskaa"/> Samalla kun puut ottavat ~~lehtivihreänsä~~lehtivihreästään ravinteet lehdistä runkoon, ne myös ~~”puhdistautuvat”~~”''puhdistautuvat''” työntämällä kesän aikana kasvin sisään kerääntyneet mahdolliset epäpuhtaudet lehtiin.<ref name="Turun.Sanomat.Ruskahuippu.vielä.edessä"/> ▲Ruska ilmenee sekä puissa ('''puuruska''') että varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa ('''[[maaruska]]'''). Kun puut ovat varastoineet lehtivihreän niin hormoonit laukaisevat soluseinämien hajoamisen lehtiruodissa. Niissä kuolee soluja parin solukerroksen verran irtoamisvyöhykkeksi kutsutulla alueella jolle muodostuu irtoamisolukkoa. Oksan ja lehden välissä oleva liitoskohta sulkeutuu eitteivät sienet ja bakteerit pääsisi oksaan. Irtoamissolukon muodostumisen myötä lehden oma painokin voi irroittaa sen.<ref name="Tiede.Miksi.lehdet.putoavat.puista"/><ref name="Turun.Sanomat.Miksi.puiden.lehdet.kellastuvat"/> == Ruskan ajankohta == ▲{{lähteetön}} Pohjoisilla seuduilla kasvavien kasvien geneettinen erilaisuus on yleensä vähäistä karujen, juuri tietynlaista perimää tarvitsevien kasvuolojen takia. Tämän takia esimerkiksi Lapin ruska tulee kaikille alueen puille lähes samaan aikaan, kun taas etenkin [[Keski-Eurooppa\|Keski-Euroopassa]] saman alueen puiden kesken voi ruskassa olla puolitoista kuukautta eroa esimerkiksi siten, että ensimmäiset puut ovat ruskassa lokakuun alkupuolella ja viimeisimmät vasta marraskuun puolivälissä. Kuiva kasvupaikka aikaistaa yleensä ruskaa. Kylmät säät eivät sinällään vaikuta ruskaan, mutta kellastuvien ja kellastuneiden lehtien altistuminen yöpakkasille saa ne irtoamaan helposti. Valtaosa eri alueiden puista on kuitenkin ruskassa juuri tiettyyn aikaan. Loppukesästä, heinä–elokuulla kellastuvat lehdet eivät ole viitteitä ruskasta, vaan yleensä syypäänä ovat ~~kasvitaudit~~kasvien sienitaudit tai kuivuus.<ref name="Yle.Sienitauti.runtelee.ruskan"/><ref name="KU.ruska.ei.noudata.aikataulua"/> Ruskan huippu etenee syksyisin pohjoisesta etelän suuntaan 500 kilometriä parissa viikossa. Pohjoisimmassa Lapissa ruska on parhaimmillaan yleensä [[syyskuu]]n toisella viikolla, 70. leveysasteella [[Nuorgam]]issa se on huipussaan syyskuun 10.–15. päivien välillä, mutta väriloisto jatkuu taantuvana vielä tämän jälkeen kymmenisen päivää, kunnes kaikki lehdet ovat tippuneet noin syyskuun 25. päivän tienoilla. Maaruskan huippu ajoittuu yleensä noin viisi päivää aiemmaksi. Pohjois-Lapissa sykähdyttävimmän ruskan antaa [[tunturikoivu]]. Rivi 26 ⟶ 29: == Ulkomailla == [[Tiedosto:Larix_kaempferi_Oze_NP.jpg\|~~thumb~~upright\|pienoiskuva\|Havupuita ruskassa, [[japaninlehtikuusi]].]] [[Ruotsi]]ssa ruska kulkee maan pituuden takia pitkään. Se on maan pohjoisimmassa osassa syyskuun 10. päivän tienoilla, [[Skandit\|Skandien]] tundraseuduilla jo aivan syyskuun alussa. [[Tukholma]]n seudun ruskahuippu saavuttaa samaan aikaan kuin Suomen etelärannikonkin, eli lokakuun alussa. [[Skåne]]n eteläkärjessä ruskahuippu on vasta lokakuun viimeisellä viikolla. Rivi 33 ⟶ 36: Yhdysvalloissakin ruskan ajankohta vaihtelee maan koosta johtuen: Pohjoisessa ja Kalliovuorilla ruska tulee talven pituudesta ja kylmyydestä johtuen samaan aikaan kuin Etelä-Suomeen, eteläisimmille alueille kuten Floridaan sitä ei tule ollenkaan. [[Kuva:WalkAmidMaples2.jpg\|~~thumb\|300px~~pienoiskuva\|Syksy [[Kioto]]ssa [[Ryōan-ji]]n temppelin alueella.]] [[Japani]]ssa ruska ({{k-ja\|紅葉\|kōyō}}) etenee vähitellen maan pohjoisosista [[Hokkaidō]]lta etelää kohti. Ruskasta nauttiminen on suosittu vuodenkierron tapahtuma; ''momijigari'' ({{k-ja\|紅葉狩り}}, ”ruskan metsästys”) tarkoittaa tapaa käydä syksyllä luonnonkauniilla ruska-alueilla. Momijigari on ''[[hanami]]n'' syksyinen vastine. Erityisen tunnettuja kohteita ruskan katseluun ovat [[Kioto]] ja [[Nikkō]]. Perinteen sanotaan alkaneen [[Heian-kausi\|Heian-kaudella]] kulttuuriharrastuksena, ja sen vuoksi Kioton alueelle on istutettu paljon lehtipuita. Lisäksi on olemassa perinne mennä katsomaan alueita, joissa heinät vaihtavat väriä, esimerkiksi [[Ozegahara\|Ozen]] tasangolla. == Katso myös == * [[~~Maaruska~~Typen kierto luonnossa]] == Lähteet == {{Viitteet\|Sarakkeet\|viitteet= <ref name="Yle.Komea.ruska.saa.alkunsa">{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7435677 \| Nimeke = Komea ruska saa alkunsa auringosta \| Tekijä = Remahl, Jarkko \| Ajankohta = 2.9.2014 \| Julkaisu = Yle Uutiset \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> <ref name="Ruskan.punaiset.sävyt">{{Verkkoviite \| Osoite = https://blogs.helsinki.fi/kasvien-nelja-vuodenaikaa/tag/lehtivihrea/ \| Nimeke = Ruskan punaiset sävyt – puiden suojaväri? \| Ajankohta = 13.9.2017 \| Julkaisu = Kasvien neljä vuodenaikaa – Blogs.helsinki.fi \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> <ref name="KU.ruska.ei.noudata.aikataulua">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2631869-lapin-ruska-ei-nyt-noudata-tuttua-aikataulua \| Nimeke = Lapin ruska ei nyt noudata tuttua aikataulua \| Ajankohta = 31.8.2011 \| Julkaisu = Kansan Uutiset \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> <ref name="Yle.Sienitauti.runtelee.ruskan">{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7475977 \| Nimeke = Sienitauti runtelee ruskan värejä \| Tekijä = Tynkkynen, Jyri \| Ajankohta = 17.9.2014 \| Julkaisu = Yle Uutiset \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> <ref name="Tiede.Miksei.leppä.vietä.ruskaa">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksei-leppa-vieta-ruskaa \| Nimeke = Miksei leppä vietä ruskaa? \| Tekijä = Fagerstedt, Kurt \| Ajankohta = 4.10.2017 \| Selite = julkaistu lehdessä numero 10/2017 \| Julkaisu = Tiede -lehti \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> <ref name="Turun.Sanomat.Ruskahuippu.vielä.edessä">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ts.fi/teemat/396435/Paras+ruskahuippu+viela+edessa \| Nimeke = Paras ruskahuippu vielä edessä \| Ajankohta = 2.10.2012 \| Julkaisu = Turun Sanomat \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> <ref name="Tiede.Miksi.lehdet.putoavat.puista">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_lehdet_putoavat_puista \| Nimeke = Miksi lehdet putoavat puista \| Tekijä = Mutanen, Annikka \| Ajankohta = 7.9.2009 \| Selite = julkaistu lehdessä numero 9/2009 \| Julkaisu = Tiede -lehti \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> <ref name="Turun.Sanomat.Miksi.puiden.lehdet.kellastuvat">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ts.fi/teemat/79114/Miksi+puiden+lehdet++kellastuvat+ja+putoavat \| Nimeke = Miksi puiden lehdet kellastuvat ja putoavat? \| Tekijä = Portin, Petter \| Ajankohta = 6.10.2009 \| Julkaisu = Turun Sanomat \| Viitattu = 12.9.2019}}</ref> }} == Aiheesta muualla == {{commonscat~~-rivi~~\|Trees in autumn}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/kasveilla-on-vain-kaksi-vuodenaikaa \| Nimeke = Kasveilla on vain kaksi vuodenaikaa \| Tekijä = Rahkonen, Juho \| Ajankohta = 25.11.2018 \| Julkaisu = Apu -lehti \| Viitattu = 12.9.2019}} * {{Lehtiviite \| Tekijä =Otronen, Merja \| Otsikko =Pienen kirvan tähden \| Julkaisu =Suomen Luonto \| Ajankohta =14.10.2011 \| Numero =8 \| Sivut =8–9 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Suomen luonnonsuojeluliitto \| Tunniste=ISSN 0356-0678 \| Lopetusmerkki =? }}▼ * {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_2012/7/tiesitko-etta/ruska-jokavuotinen-ilmio \| Nimeke = Ruska- jokavuotinen ilmiö \| Tekijä = PuuProffa \| Julkaisija = Pro Puu ry \| Viitattu = 12.9.2019}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/548726 \| Nimeke = Lämmin syksy siirtää ruskan alkamista ainakin viikolla – Mahdollisuudet kauniiseen ruskaan ovat nyt hyvät, jos vain saadaan kylmiä öitä \| Tekijä = Pulkkanen, Tuovi \| Ajankohta = 15.9.2018 \| Julkaisu = Keski-Pohjanmaa \| Viitattu = 12.9.2019}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/suunnitteletko-ruskamatkaa-koko-maahan-povataan-nayttavaa-variloistoa-lue-milloin-lapissa-on-ruska-parhaimmillaan/ \| Nimeke = Suunnitteletko ruskamatkaa? Koko maahan povataan näyttävää väriloistoa – Selvitimme, milloin Lapissa on ruska parhaimmillaan! \| Tekijä = Kanerva, Karoliina \| Ajankohta = 20.08.2018 \| Julkaisu = Seura -lehti \| Viitattu = 12.9.2019}} ▲* {{Lehtiviite \| www = https://suomenluonto.fi/uutiset/pienen-kirvan-tahden/ \| Tekijä = Otronen, Merja \| Otsikko = Pienen kirvan tähden \| Julkaisu = Suomen Luonto \| Ajankohta =14 18.10.2011 \| Numero = 8 \| Sivut = 8–9 ~~\| Julkaisupaikka =~~ \| Julkaisija = Suomen luonnonsuojeluliitto \| Tunniste = ISSN 0356-0678 ~~\| Lopetusmerkki =?~~ }} * {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.siida.fi/sisalto/lapsille-ja-opiskelijoille/vuodenajan-teema/arkisto/ruska \| Nimeke = Ruska \| Julkaisu = Siida \| Viitattu = 12.9.2019}} [[Luokka:Biokemia]]

Ero sivun ”Ruska” versioiden välillä