Ero sivun ”Vallanjako-oppi” versioiden välillä

5 989 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
muutettiin ohjaussivuksi
(Vaihodin sanan hallitus sanaan valtioneuvosto, koska hallitus tarkoittaisi yhdessä valtioneuvostoa ja presidenttiä, mutta tuossa kohdassa tarkoitettiin vain valtioneuvostoa.)
(muutettiin ohjaussivuksi)
Merkkaus: Uusi ohjaussivu
#OHJAUS [[Vallanjako-oppi]]
{{Korjattava/kieli|"Lausejärjestys ei ole aivan looginen esimerkiksi termien määrittelyn ja kuvailun osalta. Lauseet vaikuttavat irrallisilta lainauksilta joistain pidemmistä teksteistä.
" Liisa Laakso dekaani, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
[https://web.archive.org/web/20131207214242/http://files.snstatic.fi/HS/2013/11/wikipedia/hs-wikipedia-selvitys.xls Lähde xle rivi 73 .]}}
[[Tiedosto:Montesquieu Defense.jpg|thumb|200px|[[Montesquieu]] esitteli vallan kolmijako-opin teoksessaan [[De l’Esprit des Lois|Lakien henki]] (''De l’Esprit des Lois'').]]
{{korjattava/määritelmä|Nyt luetellaan kolme valtaa mutta ei kerrota mitä ne tarkoittavat ja ketkä niitä käyttävät}}
'''Vallan kolmijako-oppi''' tarkoittaa [[Montesquieu]]n mukaan, että [[vallan väärinkäyttö|vallan väärinkäytön]] estämiseksi [[lainsäädäntövalta]], [[tuomiovalta]] ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan.
 
Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa [[De l’Esprit des Lois|Lakien henki]]. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet [[Niccolò Machiavelli]], [[John Locke]] ja [[James Harrington]]. Montesquieun [[Ranska]]n [[monarkia]]a arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä.<ref name="OE">Otavan suuri ensyklopedia 1979. Osa 6, ISBN 951-1-05122-9, artikkeli Montesquieu, s. 4 395–4 396.</ref>
 
Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten [[demokratia|demokratioiden]] hallintomuotoa. [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|Suomen hallitusmuodossa]] kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen [[Vuoden 2000 perustuslaki|uuden perustuslain]] esitöissä.<ref name=spj38>{{Verkkoviite
| osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/oikeuslaitos/| nimeke = Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja, alaluku 3.8, kohta Vallanjako-oppi tarkastelun lähtökohtana| tekijä = Pasi Saukkonen - Veli-Pekka Hautamäki | ajankohta = 2006| julkaisija = Helsingin yliopisto| viitattu = 8.7.2013}}</ref>
 
== Periaate ==
Täydellistä vallan kolmijakoa harjoittavassa maassa kaikki kolme vallankäytön elementtiä ovat riippumattomia toisistaan. Tällöin jokaisella elementillä on oma tehtävänsä. Suomessa vallan kolmijako tapahtuu seuraavasti: lainsäädäntövaltaa käyttää [[eduskunta]], toimeenpanovaltaa käyttää [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]] sekä [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]] ja tuomiovaltaa käyttää riippumattomat [[Tuomioistuin|tuomioistuimet]]. Suomessa vallan kolmijako ei toteudu täydellisesti, sillä samat henkilöt voivat olla [[Lain säätäminen Suomessa|säätämässä]] ja toimeenpanemassa lakeja. Hallitusvalta on tehty osittain riippuvaiseksi lainsäädäntövallasta, sillä hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Tämä periaate tunnetaan [[Parlamentarismi|parlamentarismina]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ari Höyssä, Anu Lahtinen, Erika Ripatti, Jouni Similä|Nimeke=Historia ajassa 4 – Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys|Vuosi=|Sivu=117|Julkaisija=Sanoma Pro}}</ref>
 
== Sovellukset ==
[[Presidenttijohtoinen järjestelmä|Presidenttijohtoiset]] valtiot ovat tietynlainen sekamuoto parlamentarismista ja monarkiasta. Esimerkiksi [[Suomi|Suomen]] valtiomuototaistelun seurauksena luovuttiin monarkistisista haaveista, mutta hyväksyttiin valtionpäämiehen vahva hallinnollinen rooli.<ref name=ed>{{Verkkoviite | osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/historia.htx?lng=fi| nimeke = Eduskunnan historia | julkaisija = Eduskunta| viitattu = 8.7.2013}}</ref> Suomen hallitusmuotoa tuolta ajalta on kuvattu ranskalaistyyppiseksi.
 
Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.<ref name=okm>{{Verkkoviite | osoite = http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/perustuslaki.html| nimeke = Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle| tekijä = | ajankohta = Päivitetty 25.1.2012| julkaisija = Oikeusministeriö| viitattu = 8.7.2013}}</ref>
 
Presidenttikeskeisissä valtioissa valtion päänä ja korostettuna vallankäyttäjänä on yleensä [[presidentti]]. Kriitikoiden mukaan jokainen tällainen valtio on ajautunut vähintään kerran kriisiin lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan keskinäisten jännitteiden vuoksi (Suomessakin [[itsenäisen Suomen historia]]n alkuvuodet ja [[Suomen suuriruhtinaskunta|autonomian]] ajan [[Eduskunta|eduskunnan]] ja [[Suomen senaatti|senaatin]] suhde).<ref name=spj34>{{Verkkoviite
| osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/oikeuslaitos/| nimeke = Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja, alaluku 3.4, kohta Tasavallan presidentti| tekijä = Pasi Saukkonen - Veli-Pekka Hautamäki | ajankohta = 2006| julkaisija = Helsingin yliopisto| viitattu = 8.7.2013}}</ref>
 
[[Parlamentarismi]]ssa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat yleensä kytkettyjä toisiinsa, sillä toimeenpanevan elimen pitää nauttia lakia säätävän elimen luottamusta. Parlamentti voi siis erottaa hallituksen antamalla sille epäluottamuslauseen.<ref name="OE" />
 
== Katso myös ==
* [[Neljäs valtiomahti]]
* [[Kansalaisyhteiskunta]]
* [[Oikeusvaltio]]
* [[Laillisuusperiaate]]
* [[Lobbaus]]
* [[Checks and balances]]
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä =| Nimeke = Encyclopaedia iuridica Fennica : suomalainen oikeustietosanakirja: 5. osa, Julkisoikeus. |Vuosi = 1997| Luku = Valtiovallan kolmijako-oppi (kirj. Lars D. Eriksson)| Sivu = |Sivut = 1 097–1 100| Selite = Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja 0356-7222; n:o 28| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen lakimiesyhdistys|
Tunniste = | Kieli =|Isbn = 951-855-140-5}}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{Metatieto}}
 
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Vallan kolmijako]]
2 612

muokkausta