Versio 14. helmikuuta 2017 kello 18.16 muokkaa 4shadoww (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 9 683 muokkausta p fix ← Vanhempi muutos		Versio 11. syyskuuta 2019 kello 18.30 muokkaa kumoa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 682 muokkausta Täydennystä lähteen perusteella Uudempi muutos →
Rivi 4: Kirjallispainotteisia julisteita sanottiin aikanaan julistuksiksi eli julkisiksi tiedonannoiksi, jotka olivat kaikelle kansalle osoitettuja asiakirjoja. Tällainen oli esimerkiksi [[Punainen julistus]], joka annettiin vuonna [[1905]]. Juliste voi olla myös esimerkiksi [[konferenssi]]ssa esillepantu kirjallinen tai kuvallinen esitys erotuksena suullisesta esityksestä. Juliste on useimmiten painettu [[paperi]]lle, [[muovi]]lle tai jollekin muulle alustalle. Käsintehtyjä julisteita on saatettu käyttää julistepylväissä, mutta vasta [[kivipaino]] ja [[litografia\|värilitografia]] mahdollistivat julisteiden suuret painokset.<ref>Markus Visanti: Otavan iso tietosanakirja 3, s. 1667.</ref> ~~Julistetaide~~Moderni onjulistetaide ~~syntynyt~~syntyi Ranskassa [[~~1800~~1880-luku\|1880-luvulla]], ja sen kukoistuskausi ajoittui 1800-~~luvun~~ ja 1900-lukujen vaihteeseen. Sen tunnetuimpia edustajia olivat Ranskassa [[Henri de Toulouse-Lautrec]], ~~lopulla~~[[Honoré Daumier]], [[Pierre Bonnard]] ja [[Puvis de Chavannes]], Englannissa taas [[Aubrey Beardsley]]. Suomessa [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet muut taiteilijat, jotka saattoivat jopa erikoistua julistetaiteeseen. Vuosisadan vaihteen merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluivat muun muassa [[Alex Federley\|Alexander Federley]] (1865–1932) ja [[Oscar Furuhjelm]] (1880–1963).<ref name=Hbl/><ref>Kämäräinen 1986, s. 100</ref> Nykyään julisteet ovat [[graafinen suunnittelu\|graafisen muotoilun]] tuotteita, joita kerätään ja joihin liittyen järjestetään [[näyttely]]itä ja [[biennaali\|biennaaleja]]. Monilla [[museo]]illa ja [[arkisto]]illa on julistekokoelmia. [[Lahden taidemuseo]]n yhteydessä toimii [[Julistemuseo]]. Rivi 12: == Lähteet == * Kämäräinen, Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8 {{Viitteet\|viitteet= <ref name=Hbl>[http://hbl.fi/kultur/recension/2007-12-11/affischernas-underbara-finland Affischernas underbara Finland. Hufvudstadsbladet 11.12.2007]</ref>}}

Ero sivun ”Juliste” versioiden välillä