Ero sivun ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu lähteistämätön fantasialippu. Pohjois-Pohjanmaalla ei ole maakuntalippua. |
kh |
||
Rivi 20:
==Historia==
{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Pohjanmaan historia]]}}
Pohjois-Pohjanmaa on osa laajaa [[Pohjanmaa|Pohjanmaan historiallista maakuntaa]], jonka alue kattaa nykyisin kuusi erillistä nykymaakuntaa: [[Pohjanmaa]], [[Etelä-Pohjanmaa]], [[Keski-Pohjanmaa]], [[Pohjois-Pohjanmaa]], [[Kainuu]] ja [[Lapin maakunta|Lapin]] eteläosa ([[Peräpohjola]]). Pohjois-Pohjanmaan vanhimmat asutuslöydöt on ajoitettu [[Suomusjärven kulttuuri]]kaudelle. Alueen ensimmäisiä suomalaisasukkaita olivat [[Häme|hämäläiset]], jotka nousivat pohjoiseen merenrantaa pitkin. Hämäläisiä houkuttivat mm. turkikset ja Pohjanmaan jokilaaksojen hedelmälliset viljelymaat, ja he toivatkin maanviljelyn alueelle. Kiinteää suomalaisasutusta Pohjanlahden rannikolle syntyi
Pohjois-Pohjanmaan rannikon talouselämän perustan muodostivat pitkään laivanrakennus ja merenkulku; myöhemmin asutus levisi sisämaahan Pohjanmaan jokivarsia pitkin. Pohjanmaan joet osoittautuivat hyviksi kalastusalueiksi ja kuljetusväyliksi (tervan ja tukkien kuljetus), ja niiden varsille syntyi vähitellen erikokoisia kauppapaikkoja. Karjanhoito ja metsätalous (lähinnä tervanpoltto) yleistyivät.
==Luonto==
[[Tiedosto: Kiiminki River May2009 001.jpg|
Pohjois-Pohjanmaan luonnonmaisemia luonnehtivat Perämereen laskevien jokien halkoma tasainen rannikkoseutu, [[Suomenselkä|Suomenselän]] karu suomaa sekä [[Koillismaa]]n jylhä ylänköalue.
===Pinnanmuodot===
Koko maakuntaa tarkasteltaessa pinnanmuodot ovat varsin vaihtelevia. Maakunnan maankamara viettää idästä länteen vesistöjen virtaussuuntien mukaisesti. Ainoastaan osa [[Kuusamo]]n seudusta kuuluu jo [[Vienanmeri|Vienanmereen]] suuntautuvaan alueeseen. Maasto kohoaa loivasti erityisesti [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]], [[Siikajoki (joki)|Siikajoen]] ja [[Oulujoki|Oulujoen]] [[laakso]]issa, missä sadan metrin korkeustaso saavutetaan vasta noin sadan kilometrin päässä rannikosta. [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjoen]] ja Siikajoen välisellä seudulla , [[Vihanti|Vihannin]] alueella sadan metrin taso tulee vastaan kuitenkin jo parin [[peninkulma]]n päässä Perämerestä.
[[Tiedosto:Liminka field 20080726 01.jpg|
Suhteelliset korkeusvaihtelut poikkeavat erittäin suuresti maakunnan eri osissa. Tasaisinta on rannikkoalueella, joka on korkeussuhteiltaan lakeutta (korkeuserot 5–10 metriä), Oulujoen ympäristössä ja rannikon läheisyydessä jopa tasankoa (alle 5 m). Suomenselän vedenjakajalla sekä [[Oulujärvi|Oulujärven]] luoteis- ja pohjoispuolisilla seuduilla korkeussuhteet ovat pääasiallisesti kankaremaata (10–20 m) ja mäkimaata (20–50 m). Korkeimmat kohdat yltävät näillä alueilla lähes 200 metriin merenpinnan yläpuolelle (mm. Rokuanvaara 194 m).
Rivi 40 ⟶ 41:
Oulujokilaakson eteläpuolella olevan laajan graniittialueen ympäröimänä sijaitsee Suomen nuorimpiin kivilajeihin kuuluva [[Sedimenttikivilaji|sedimenttikivialue]], niin sanottu Muhoksen muodostuma. Se ulottuu [[Muhos|Muhokselta]] Oulujokisuun kautta [[Haukipudas|Haukiputaan]] [[Virpiniemi|Virpiniemelle]] pohjoisessa ja [[Liminganlahti|Liminganlahden rannoilta]] [[Hailuoto|Hailuodon]] kautta Perämerelle lännessä. Nämä väriltään yleensä punertavat tai [[ruskea]]t jotuniset [[savi]]kerrostumat ovat syntyneet svekokarelidisen vuorijonopoimutuksen jälkeen noin 1 300 miljoonaa vuotta sitten. Herkästi kuluvina ne ovat voineet säilyä nykypäiviin vain [[peruskallio]]n hautavajoamassa samaan tapaan kuin niiden kanssa samanikäiset [[hiekkakivi]]kerrostumat [[Satakunta|Satakunnassa]]. [[Savi]]kerrostumien vahvuus on Muhoksella ja Hailuodossa noin 500 m, Limingan [[Tupos|Tupoksella]] jopa 1 000 m.
[[Tiedosto:Pyhasalmi mine old tower and surroundings.jpg|
Iijoelta [[Oulujärvi|Oulujärven]] länsipuolelle kaartuvalta linjalta pohjoisessa olevat alueet kuuluvat lähes kokonaisuudessaan ikivanhaan niin sanottuun presvekokarelidiseen pohjakompleksiin, jonka graniitit, gneissit ja pienehköt metabasaltti-, amfiboliitti-, sepentiniitti-, ja [[vuolukivi]]esiintymät syntyivät jo noin 2 700 miljoonaa vuotta sitten. Tätä maamme vanhimmista kivilajeista koostuvaa aluetta halkaisee [[Kainuu]]sta Kuusamon pohjoisosiin kaartuva svekorarelidinen [[kvartsiitti]]vyöhyke, joka kulutusta hyvin kestävänä näkyy maisemassa luisina [[vaara|vaaroina]]. Alueen kallioerän erikoisuuksiin kuluu Kuusamon Iivaaran alkalikiviesiintymä, jonka pääkivilajina on ijoliitti [[Mineraali|päämineraalinaan]] [[alumiini]]n raaka-aineeksi kelpaava [[nefeliini]]. Sitä pidetään [[Kuolan niemimaa|Kuolan]] laajan nefeliinisyeniittialueen satelliittimassiivina.
Rivi 46 ⟶ 47:
===Maaperä===
[[Tiedosto:Rokuan kansallispuisto.JPG|
Vaihtelevan paksuinen [[Moreeni|pohjamoreenivaippa]] verhoaa kallioperää lähes kaikkialla. Laajimmat avokallioesiintymät sijaitsevat Kala- ja Pyhäjokien välisellä rannikkovyöhykkeellä lounaassa sekä Perämeren rannikolla [[Ii]]n [[Kuivaniemi_(kylä)|Kuivaniemellä]]. [[Jääkausi|Jäätikön]] liikesuuntaa kuvastavia virtaviivaisia moreeniselänteitä, [[Drumliini|drumliineita]], esiintyy erityisen paljon Kuusamossa, missä ne tekevät maisemasta itä–kaakkoissuuntaan hyvin juovaisen. Drumliineita esiintyy laajoina kenttinä myös lähempänä rannikkoa muun muassa Limingassa, [[Ylikiiminki_(kaupunginosa)|Ylikiimingin]]–[[Utajärvi|Utajärven]] seudulla ja Kalajoen vesistöalueella. Kalajoen alueella on myös laajoja kumpu- ja [[ablaatio]]moreenikenttiä. Muualla kumpumoreeneita on erityisesti [[Raahe]]n seuduilla.
Maisemakuvaa elävöittävät lukuisat [[harju|pitkittäisharjut]], jotka suuntautuvat etelässä luoteesta kaakkoon, mutta pohjois- ja koillisosissa usein jo lännestä itään. Huomattavimpia Oulujokilaakson eteläpuolisia harjumuodostumia ovat [[Kalajoki|Kalajoen]]–[[Reisjärvi|Reisjärven]] harju, Raahen harju ja Hailuodon–[[Rokua]]n harju, joka jatkuu [[Sotkamo]]on ja sieltä edelleen [[Salpausselät|Salpausselille]] ja [[Pohjois-Karjala]]n reunamuodostumiin. Rokuan harjujakso laajenee [[Vaala]]n ja Utajärven rajalla mahtavaksi [[Rokuanvaara]]ksi. Rokuan koillispuolella ovat muun muassa Kuusamon harju, Haukiputaan–[[Paltamo]]n harju sekä pohjoisessa jäätikkökielekkeiden äärelle syntynyt mittava [[Pudasjärvi|Pudasjärven]]–Taivalkosken saumamuodostuma, joka ulottuu [[Suomussalmi|Suomussalmen]] [[Hossa]]an saakka.
[[Tiedosto: Kalajoki dunes.JPG|
Laajoja [[sora]]- ja [[hiekka]]esiintymiä on lisäksi koillisosan laaksontäytteissä ja muissa jäätikön ulkopuolelle syntyneissä kerrostumissa. Nykyisen rannikon tuntumassa ja erityisesti Hailuodon–Rokuan harjun ympärillä taas levittäytyvät mittaavat rantakerrostumat, joiden loivasti viettävillä pinnoilla on runsaasti aallokon kasaamia rantavalleja. Hiekkakerrostumien yhteydessä esiintyy usein myös tuulen kerrostamia [[lentohiekka]]kenttiä, joista huomattavimpia ovat Kalajoen, Siikajoen, Hailuodon, [[Oulunsalo]]n ja Rokuan dyynimuodostumat. Hienojakoisia savi- ja [[Maalaji|silttikerrostumia]] on laajemmalti Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaaksoissa sekä Liminganlahden perukassa, missä maapeitteen vahvuus on yleisesi 60–70 m. Silttiainesta on myös useimpia jokia myötäilevissä jokikerrostumissa.
Rivi 55 ⟶ 57:
===Merialue ja vesistöt===
[[Tiedosto: Uljuantekoallas.jpg|
Pohjois-Pohjanmaan matala ja maatunut rannikko on syntynyt jatkuvasta [[maankohoaminen|maankohoamisesta]] johtuvan rannansiirtymisen seurauksena. [[Meri]] syvenee erityisen hitaasti Oulun edustalla, missä 20 metrin syvyys saavutetaan vasta noin 50 km:n päässä rannikosta. Suomen aluevesirajan sisäpuolella on vedensyvyys lähes kaikkialla alle 20 m, ja meren keskiviivaa noudattavan [[kalastus]]vyöhykerajan sisäpuolella on vain pienehköjä yli 100 metrin syvänteitä. Laajojen merenrantaniittyjen ja jokisuistojen luonnehtima rantaviiva on ehjä, ja saaria sen edustalla on vähän. Oulun edustalla on kuitenkin yksi suuri saari, [[jäkälä]]ä kasvavista hiekkakankaistaan tunnettu Hailuoto. Tämän lisäksi maakunnan lounaisrajalla on pienehkö [[Rahja]]n [[saaristo]] sekä Iin ja Haukiputaan edustalla useita erillisiä saaria (mm. [[Maakrunni]] ja [[Ulkokrunni]]). Meren pintaveden keskimääräinen suolapitoisuus on 0,2–035 %, jokisuiden läheisyydessä vain runsaat 0,1 %. Vesi virtaa alueen rannikkoa myötäillen koilliseen. Ilmanpaine- ja tuuliolosuhteiden aiheuttama veden korkeusvaihtelu on Perämeren pohjukassa jopa lähes kolme metriä.
Rivi 63 ⟶ 65:
===Kasvillisuus===
[[Tiedosto:Hailuoto Forest Finland.jpg|
Pohjois-Pohjanmaa kuuluu [[Boreaalinen vyöhyke|keskiboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen]], joka on [[Etelä-Suomi|Etelä-]] ja [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] välistä vaihettumisvyöhykettä. Koillismaa tosin kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvimaantieteellisessä alajaossa valtaosa alueesta kuuluu [[Pohjanmaa]]n–[[Kainuu]]n vyöhykkeeseen, koillisosat lukeutuvat jo [[Peräpohjola]]an. Maakunnan metsävaltaisimmat alueet sijaitsevat idässä, missä metsää on 60–70 % maa-alasta, muualla maakunnassa 50–60 %. Ilmastollisista ja maaperällisistä syistä puuston kasvu on Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskimääräistä kasvua heikompaa. Alueen valtapuu on [[mänty]]; sen osuus puuston kokonaismäärästä on yli puolet. [[Metsäkuusi|Kuusta]] on 23–35 % ja [[Lehtipuut|lehtipuita]] 15–20 %. Rehevimmät kasvillisuusalueet sijaitsevat jokilaaksoissa ja Koillismaalla; Kuusamo onkin Suomen pohjoisimpia lehtokeskusalueita.
Rivi 73 ⟶ 75:
===Ilmasto===
[[Tiedosto: Oulankajoki.jpg|
Pohjois-Pohjanmaan ilmastoon vaikuttaa sijainti manner- ja meri-ilmastojen välissä. Ilmastollisesti maakunnan länsiosat kuuluvat keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, joka juuri erottaakin itäosan pohjoisboreaalisesta alueesta. Lauhkeinta ilmasto on Kalajokilaaksossa, ankarinta Kuusamossa. Lämpimimmän [[kuukausi|kuukauden]] – [[heinäkuu]]n – keskilämpötila vaihtelee Pohjois-Pohjanmaalla välillä 17–19 °C.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu</ref> Kylmimmän kuukauden – [[helmikuu]]n – keskilämpötilat vaihtelevat myös paljon ollen Kalajoella −6,0 – −5,5 °C ja Kuusamossa −7,0 – −6,5 °C.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu</ref> [[Kasvukausi|Terminen kasvukausi]] alkaa lounaisosien sisämaassa [[vappu|vapun]] tienoilla ja [[Lapin maakunta]]rajan lähettyvillä vasta lähempänä [[toukokuu]]n puolivälillä. Kasvukauden pituus länsiosissa on 150–160 päivää <ref>http://www.ilimari.fi/file.php?4756</ref> ja Koillismaalla 130–135 päivää. <ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi</ref>
Perämeren rannikko on alueen kuivinta aluetta. Alueella sataa vain keskimäärin alle 500 mm vuodessa, kun suuressa osassa maakuntaa päästään 500 ja 600 mm:n välille. Eniten sataa alueen koilliskulmalla ja Suomenselällä. <ref>http://www.ilimari.fi/file.php?4756</ref> Pysyvä [[lumi]]peite saadaan lounaassa keskimäärin [[marraskuu]]n lopussa tai [[joulukuu]]n alussa, mutta Kuusamossa lumipeite tulee jo marraskuun alkupäivinä.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot</ref> Lumi katoaa metsistä ja jäät lähtevät järvistä maakunnan lounaisosissa toukokuun alkupäivinä ja koillisessa toukokuun lopussa. Perämeri jäätyy leutoinakin talvina.
Rivi 319 ⟶ 321:
===Kuntavaihdoksia===
*[[Tiedosto:Himanka.vaakuna.svg|23px]] [[Himanka]] siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa Kalajoen kanssa tehdyssä kuntaliitoksessa
*[[Tiedosto:Vaala.vaakuna.svg|frameless|24x24px]] [[Vaala]] siirtyi kunnan hakemuksesta osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa vuodesta 2016 lähtien.
| |||