Wikipedia

Ero sivun ”Hansaliitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 82.116.249.66 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
-w
Rivi 1:
[[Tiedosto:Haupthandelsroute Hanse.png|pienoiskuva|Hansaliiton pääkauppareitit.]]
 
'''Hansaliitto''' ([[Alasaksa|muinaisalasaksan]] sanasta ''hansa'' ’ryhmä, joukko’) – myös ''dudische Hanse'' ja ''deutsche Hanse'', {{k-la|hansa teutonica}} – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa [[Itämeri|Itämeren]] ja Pohjois-[[Saksa]]n alueella [[1200-luku|1200]]–[[1400-luku|14001200–1400-luvuilla]]. 1300-luvun alkupuolella Hansaliitto oli myös puolustusliitto ja se tiivistyi vuosisadan puolivälissä [[Lyypekki|Lyypekin]] johtamaksi suurvallaksi.
 
==Historia==
===Synty===
[[Tiedosto:Lisa.jpg|pienoiskuva|''[[Lisa von Lübeck]]''. Kolmimastoinen Hansan [[koggi]] [[1400-luku|1400-luvulta]].]]
[[Viikingit|Viikinkien]] vallan kadottua pohjoisen kaupankäynnin keskus siirtyi saksalaistuvalle Itämeren etelärannikolle. Merkittävä vaihe tässä oli Lyypekin perustaminen vuonna 1158. Lyypekin nousun taustalla oli sijainti, jossa Itämeren kauppa ja etelästä tulevat kauppareitit kohtasivat. Lisäksi se pystyi hyödyntämään [[Skåne]]n edustalla uivia [[silli]]parvia, ja näin vastaamaan Euroopan sillikysyntään. [[Katolinen kirkko|Katolisessa]] Euroopassa syötiin kalaa aikoina, jolloin lihansyönti oli [[paasto]]n vuoksi kielletty.<ref name="Hansa"/> Varhaisimmat erityisoikeutensa saksalaiskauppiaat saivat [[Lontoo]]ssa 1157, pian seurasivat erityisoikeudet [[Gotlanti|Gotlannissa]], [[Novgorod]]issa ja [[Brugge]]ssä.
 
Aluksi kauppiaat muodostivat pieniä yhteenliittymiä puolustamaan etujaan, lähinnä saman kaupungin kauppiaiden kesken.<ref name="Hansa"/> Samaan aikaan saksalaisia siirtyi itään päin [[Puola]]an, jolloin syntyi uusia markkina-alueita. Vuonna 1241 [[Hampuri]]n ja Lyypekin kauppiaat muodostivat liiton eli hansan ja poistivat tullimaksut keskinäisestä kaupastaan. Kaupungit sopivat myös toistensa alueen ja etujen tarvittaessa aseellisesta suojelusta.<ref name="Hansa"/> Pikkuhiljaa yksittäisistä kauppiashansoista siirryttiin kohti kaupunkihansaa. Kauppiashansoja ja kaupunkihansaa ei voidakaan selvästi erottaa toisistaan.
 
Liitto toi taloudellista etua jäsenilleen, minkä vuoksi toisia kaupunkeja liittyi pian mukaan. Liiton kasvettua sen jäsenkaupungit alkoivat neuvotella sopimuksia yhdessä ja ne perustivat eri puolille Pohjois-Eurooppaa [[Hansakonttori|hansakonttoreita]].<ref name="Hansa"/> [[1300-luku|1300-luvun]] alkupuolella kauppa- ja puolustusliitto, jota myöhemmin kutsuttiin hansaliitoksi, oli jo täysin vakiinnuttanut asemansa. 1300-luvun puolivälissä siinä oli mukana noin 70 kaupunkia [[Flanderi]]sta [[Novgorodin tasavalta|Venäjälle]]. Liiton jäsenistä ei koskaan laadittu kattavaa jäsenluetteloa, joten liiton laajuutta eri aikoina on hankala selvittää täsmällisesti. Lisäksi löyhästi liittoon liittyi noin 130 muuta kaupunkia.
 
Vuonna 1356 siihen asti löyhä kaupunkiliitto tiivistyi Lyypekin johdolla entistä tiiviimmäksi suurvallaksi. Edelleenkään liitolla ei ollut varsinaisia jäsenlistoja, ei perustuslakia eikä tiukkaa organisaatiota, ei yhteistä taloutta tai virkamiehiä. Mainitusta vuodesta alkaen Hansan päätökset tehtiin hansapäivillä yksinkertaista enemmistöä seuraten.
 
===Loppuaika===
Hansan valta hiipui [[1500-luku|1500-]] ja [[1600-luku|1600-luvuilla]] muun muassa hollantilaisten ja englantilaisten vahvistaessaan asemiaan [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] kaupassa. Toisaalla taas Itämeren kauppa siirtyi hiljalleen [[Tanska]]n ja [[Ruotsi]]n käsiin. Toinen merkittävä syy Hansan vallan hiipumiselle oli [[Amerikan manner|Amerikan]] löytyminen, joka siirsi kaupankäyntiä [[Atlantin valtameri|Atlantille]].<ref name="Hansa">{{Lehtiviite | Tekijä =Christensen, Else | Otsikko =Rahaa, valtaa ja politiikkaa | Julkaisu =Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta =2009 | Vuosikerta = | Numero =1/2010 | Sivut =43 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Bonnier }}</ref> [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] myötä katolilaisuus katosi Pohjois-Euroopasta ja sen myötä tärkeän kauppa-artikkelin, suolasillin, kysyntä pieneni.<ref name="Hansa"/> Lisäksi usein erimieliset ja toisilleen epälojaalit kaupungit eivät kyenneet esiintymään yhtenäisenä rintamana suhteissaan vahvistuviin territoriaalivaltioihin nähden, minkä vuoksi niitä ei enää pidetty luotettavina neuvottelukumppaneina. Esimerkiksi [[Westfalenin rauha]]an johtaneisiin rauhanneuvotteluihin Hansan edustajia ei kutsuttu lainkaan. Viimeisille hansapäiville 1669 osallistui yhdeksän jäsentä ja vain kolme (Lyypekki, Hampuri ja Bremen) pysyivät jäseninä lopulliseen purkautumiseen (1862) asti.
 
==Toiminta==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto”