Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä

 

====Suomen kaupungistumisen historia====

Keskiajalla Suomessa oli vain kuusi kaupunkia, ja kaikki ne olivat rannikolla: [[Turku]], [[Viipuri]], [[Rauma]], [[Naantali]], [[Ulvila]] ja [[Porvoo]]. Ne olivat ennen muuta kauppakaupunkeja. Ne kävivät kauppaa enimmäkseen [[hansa]]kaupunkien kanssa, ja niissä pidettiin suuria markkinoita. 1350-luvulla Ruotsissa ja siis myös Suomessa tuli voimaan kaupunkilaki. Valtakunnan kaupungit jaettiin maa- ja tapulikaupunkeihin. Tapulikaupungeilla oli yksinoikeus käydä ulkomaankauppaa. Suomessa tapulikaupunkeja olivat Turku, [[Helsinki]] ja Viipuri. Suomen kaupunkien menestystä haittasi se, että kauppa oli niin voimakkaasti keskitetty [[Tukholma]]an.<ref name="Otavan">Otavan iso tietosanakirja, osa 4, Otava, 1962, palsta 681</ref> Vuonna 1734 kaupunginlaki ja maanlaki yhdistettiin Ruotsin valtakunnan yleiseksi laiksi, mutta siinä säilytettiin paljon hallinnollisia eroavaisuuksia kaupunkien ja maaseudun välillä.<ref>Spectrum tietokeskus, osa 5, WSOY 1977, s. 257</ref> Suomen suurin kaupunki oli Turku perustamisestaan keskiajalla aina 1840-luvulle saakka.