|
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumalliset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Sienet]] ''Fungi''
| kaari = [[Kantasienet]] ''Basidiomycota''
| alakaari = [[Avokantaiset]] ''Agaricomycotina''
| luokka = [[Varsinaiset avokantaiset]] ''Agaricomycetes''
| alaluokka =
| lahko = ''[[Russulales]]''
| heimo = [[Haperot ja rouskut]] ''Russulaceae''
| suku = [[Rouskut]] ''Lactarius''
| laji = ''utilis''
| kaksiosainen = Lactarius utilis
| kaksiosainen_auktori = ([[Johann Anton Weinmann|Weinm.]]) [[Elias Magnus Fries|Fr.]] <ref>[http://www.indexfungorum.org/Names/namesrecord.asp?RecordId=201340 Taksonomian lähde: Index Fungorum] Luettu 18.8.2008</ref>
| wikispecies = Lactarius utilis
| commonscat = Lactarius utilis
}}
'''Kalvashaaparousku''' (''Lactarius utilis'') on [[rouskut|rouskulaji]]. Se muistuttaa [[haaparousku]]a muistuttava,ja on hyvä [[ruokasieni]]. Kalvashaaparouskun lakki on paksu- ja runsaslimainen ja noin7–20 7–18 cmsenttimetriä leveä. Lakki on tasaisen vaalea tai keskeltävaalean hieman tummempi, harmaan- tai violetinruskeaharmaanruskea, vaaleampimutta kuitenkinkellertävämpi kuin haaparouskulla. Sienen heltat ovat tasatyviset ja valkoiset. Jalka on 7–15 senttimetriä pitkä, varsin solakka ja, tasapaksu, ja kellertävänvalkoinen. [[Maitiaisneste]] on valkeaa, ja hyvin hitaasti harmaantuvaaharmaanvihertyvää. [[Nurmirousku]]aMaku (''Lactariuson flexuosus'')kirpeä. jaSientä [[lakritsirousku]]avoidaan (''Lactariuskäyttää helvus'')ruokasienenä luullaankiettämisen useinjälkeen.<ref kalvashaaparouskuksiname="sso">{{Kirjaviite | Tekijä = Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla | Nimeke = Suomen sieniopas | Sivu = 53 | Julkaisija = Kasvimuseo | Vuosi = 2006 | Isbn = 951-0-30359-3}}</ref><ref name="sienikirja2016">{{Kirjaviite | Tekijä = Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo | Nimeke = Suuri suomalainen sienikirja | Sivu = 78 | Julkaisija = Readme.fi | Vuosi = 2016 | Isbn = 978-952-321-211-4}}</ref>
Kalvashaaparousku on sangen yleinen koko maassaSuomessa. SenSe on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi. Kalvashaaparouskun kasvupaikkoja ovat muun muassa tuoreet [[kangasmetsä]]t, rantojen pensaikot, korpikuusikot sekä tunturikoivikot. Se kasvaa kuusen ja koivun seurassa.<ref name="sienikirja2016" /> Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun.<ref name="sso" />
[[Nurmirousku]]a (''Lactarius flexuosus'') ja [[lakritsirousku]]a (''Lactarius helvus'') luullaan usein kalvashaaparouskuksi.
Voidaan käyttää kiehautuksen jälkeen ruokasienenä, esimerkiksi suolasienenä.
== Lähteet ==
| 