Ero sivun ”Antipsykoottiset lääkkeet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kohta poistettiin, koska ei ollut lähteenmukainen.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13:
'''Neuroleptit''' ovat [[hermosolu]]jen eli neuroneiden välistä liikennettä vähentäviä lääkeaineita, joita kutsutaan myös '''antipsykoottisiksi lääkkeiksi''' tai '''psykoosilääkkeiksi''') niiden psykoosia hillitsevän akuutin vaikutuksen vuoksi. Alun perin leikkauspotilaiden nukutuksen yhteydessä sekä pahoinvointilääkkeinä ja antihistamiineina käytetyt neuroleptit korvasivat [[insuliinishokkihoito|insuliinin]] psykoosipotilaiden hoidossa 1960-luvulla<ref>Insuliinisokkihoidossa potilas tainnutettiin koomaan kymmeniä kertoja. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/26/insuliinisokkihoidossa-potilas-tainnutettiin-koomaan-kymmenia-kertoja</ref>. Neuroleptejä käytetään myös unihäiriöiden hoitoon sekä maniasta kärsivien, muistisairaiden ja huumeista vieroittautuvien rauhoittamiseen.
 
Neuroleptien teho perustuu siihen, että ne vaikuttavat aivojen [[välittäjäaine]]isiin. NeNiillä eiväton vähennäakuutti psykoosinantipsykoottinen uusimisriskiävaikutus pitkälläetenkin aikavälilläensimmäisen vuonnapsykoosin 2016 julkaistun suomalaisen väitöstutkimuksen mukaanaikana.<ref name="oulu.fi">Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221</ref> Pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että plasebolääkkeillä[[lumelääke|lumelääkkeillä]] hoidetuilla potilailla esiintyy vähemmän psykoosioreita kuin neurolepteillä hoidetuilla<ref>Antipsychotics/Schizophrenia. Mad in America - Science, psychiatry and social justice. 12.4.2015 https://www.madinamerica.com/mia-manual/antipsychoticsschizophrenia</ref>. Vuonna 2016 julkaistussa suomalaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosi ei uusiutunut pitkällä aikavälillä muita useammin niillä potilailla, jotka eivät käyttäneet antipsykoottista lääkitystä. Heidän toimintakykynsä oli lisäksi parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi.<ref name="oulu.fi">Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221</ref> Psykoosilääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on lisäksimyös vaikeaa., ja tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että neuroleptilääkityksen lopettaminen voi aiheuttaa psykoosin myös sellaisille potilaille, joilla ei ole esiintynyt aiemmin psykoottisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis|nimeke= Can Withdrawal From Antipsychotics Cause Psychosis?
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
 
Vuonna 2016 julkaistussa väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että toimintakyky oli parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi niillä skitsofreniapotilailla, jotka eivät olleet käyttäneet psykoosilääkkeitä<ref name="oulu.fi"/>.
 
Antipsykoottien määräämistä perustellaan sillä, että levoton potilas voidaan rauhoittaa niiden avulla helpommin ja nopeammin kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Potilaat itse vastustavat usein lääkitystä niiden aiheuttamien haittojen takia, jolloin heihin saatetaan käyttää Suomessa tahdonvastaista hoitoa ja pakkolääkitsemistä.
Rivi 24 ⟶ 22:
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
LääkekielteisyysSairaaloissa onvalvotaan yleinenylensä ongelmatarkasti sairaaloissalääkkeiden ottamista, jotenvaikka lääkkeidenpotilaille ottamistapitäisi valvotaantarjota tarkastilain mukaan myös lääkkeetöntä hoitoa. Parhaat länsimaiset hoitotulokset [[skitsofrenia]]n ja [[psykoosi]]en hoidossa on tällä hetkellä saavutettu Suomessajo vuosikymmenten ajan [[Tornio]]ssa sijaitsevan Keroputaan sairaalassasairaalan tarjoamalla Torniossahoidolla, jossa lääkkeidenpotilaille käyttöei onaloiteta pitkäkestoista vähäistäpsykoosilääkitystä. SairaalassaKeroputaalla käytössä oleva [[avoimen dialogin hoitomalli]] on tunnetumpi maailmalla kuin Suomessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-7452980|nimeke= Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
 
Keskustelu lääkkeiden hyödyistä ja haitoista on usein kiivasta {{Lähde|5. syyskuuta 2019}}. Vastakkain ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet hoitoperinteet ja potilaiden oikeus saada turvallista ja tehokasta hoitoa.
 
== Historia ==