Ero sivun ”Kestilä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muut merkitykset täsmennyssivulla
-w
Rivi 76:
Meri lainehti 7 000–8 000 vuotta sitten Kestilän kohdalla. Nykyisin yli 100 metriä merenpinnan yläpuolella olevat paikat ovat näkyvissä.{{selvennä|nykyisin yli 100 metrin korkeudessa olevat paikat _olivat_ näkyvissä tuolloinkin, oletan?}} Tältä ajalta on [[kivikausi|kivikautisia]] löytöjä useista asuinpaikoista ympäri pitäjän. [[Kampakeramiikka|Kampakeramiikastaan]] tunnetut [[Säräisniemi|Säräisniemen]] asuinpaikat ovat myös lähellä.
 
Kestilän alueella asui aikanaan [[Saamelaiset|saamelaisia]]. Tämän jälkeen rannikon asukkaat kulkivat Siikajokea pitkin latvavesien kalaisille järville. Kestilän tienoo sai vakituisen asutuksen [[1500-luku|1500-luvulla]], kun [[Ruotsi]]n kruunun asutuspolitiikka suosi pohjoisen asuttamista ja samalla maan valtaamista [[Venäjä|venäläisiltä]]. Suurin osa varhaisista tulijoista oli [[Savo]]sta.
 
Vuoden 1580 tienoilla Kestilässä oli puolenkymmentä taloa, jotka kuitenkin tuhottiin [[Pitkä viha|pitkässä vihassa]]. [[Isoviha|Isostavihasta]] ja muista vastoinkäymisistä huolimatta 1700-luku oli voimakasta väestönkasvun aikaa. Niinpä 1800-luvulle tultaessa väki oli kolminkertaistunut Siikajokilaakson seurakunnissa, eli väestönkasvu oli selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Uuden vuosisadan alkupuolella väestönkasvu hidastui, mutta elpyi uudelleen vuosisadan puolivälissä. Tilapäistä takaiskua merkitsivät [[Suuret nälkävuodet|1860-luvun nälkävuodet]]. Uuteen kunnallishallintoon siirryttiin Siikajokilaaksossa vuonna 1867, Kestilässä ensimmäisenä. 1900-luvulle tultaessa väkeä oli jo 2 000 henkeä.