Ero sivun ”Koulutus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
julkaisupaikka
Linkkien päivitys, jäsentely
Rivi 1:
[[Tiedosto:Mathematics lecture at the Helsinki University of Technology.jpg|pienoiskuva|[[Luento|Luennot]] ovat osa yliopistokoulutusta.]]
'''Koulutus''' viittaa siihen [[kasvatus|kasvatuksen]] alueeseen, joka on organisoitua ja [[instituutio|institutionalisoitua]]. Koulutus tähtää [[tieto]]jen [[opettaminen|opettamiseen]], [[taito]]jen harjaannuttamiseen sekä kognitiivisten kykyjen kehittämiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hirsjärvi, Sirkka | Nimeke = Kasvatustieteen käsitteistö | Vuosi = 1982 | Luku = | Sivu = 95| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-06754-0}}</ref> Koulutusta järjestävää instituutiota nimitetään [[koulu]]ksi.
 
Koulutuksen painopiste [[alakoulu]]ssa, [[yläkoulu]]ssa ja [[lukio]]ssa on [[yleissivistys|yleissivistykseen]] pyrkivä, jonka jälkeen koulutus on enemmän ala- ja ammattikohtaista.
 
Koulutuksen määrä on viimeisen sadan vuoden kuluessa kasvanut merkittävästi. Jonkinlainen koulutus on nykyisin pakollinen kaikille ihmisille useimmissa maissa [[oppivelvollisuus|oppivelvollisuuden]] yleistyttyä nopeasti 1900-luvun aikana. Väestönkasvun ja koulutuksen määrän maailmanlaajuisen kasvun seurauksena [[Unesco]] arvioi, että seuraavan 30 vuoden koulutuksen useampi ihminen saa muodollisen koulutuksen kuin ihmiskunnan koko aiemman historian aikana.<ref>Robinson, K.: [http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html ''Schools Kill Creativity'']. TED-luennot, 2006, Monterrey, Kalifornia, USA.</ref>
 
== Koulutuksen järjestäminen ==
== Suomalainen koulutusjärjestelmä ==
 
Koulutus jaetaan tavallisesti esiasteen, [[perusaste]]en, [[Toinen aste|toisen asteen]] sekä [[Korkeakoulu|korkea-asteen]] eli kolmannen asteen koulutukseen. Useimmissa valtioissa peruskoulutus on nykyään ilmaista ja pakollista. Toiseen asteeseen luetaan kuuluvaksi [[lukio]] sekä [[ammattioppilaitos|ammattikoulutus]] ja korkea-asteeseen [[yliopisto]] sekä [[ammattikorkeakoulu]]. Koulutuksen painopiste [[peruskoulu]]ssa ja lukiossa on [[yleissivistys|yleissivistykseen]] pyrkivä, kun taas ammattioppilaitoksissa sekä korkea-asteella koulutus on enemmän ala- ja ammattikohtaista.
 
=== Suomalainen koulutusjärjestelmä ===
{{Pääartikkeli|[[Koulutus Suomessa]]}}
 
Rivi 11 ⟶ 14:
 
* Esiopetus eli [[varhaiskasvatus]]
* [[Peruskoulu Suomessa|Perusaste]] eli [[alakoulu]] ja [[yläkoulu]]
* [[Toinen aste]] eli [[lukio]] ja [[ammattioppilaitos]]
* [[Korkea-aste]] eli [[Ammattikorkeakoulu Suomessa|ammattikorkeakoulu]] ja [[Yliopistolaitos Suomessa|yliopisto]].
 
Koulutusjärjestelmä muistuttaa useimpien muiden [[Euroopan unioni]]n maiden koulutusjärjestelmiä.
Rivi 26 ⟶ 29:
[[Suomi|Suomessa]] o[[Opetus- ja kulttuuriministeriö|petus- ja kulttuuriministeriö]] kehittää koulutusta ja siihen liittyvää [[Suomen lainsäädäntö|lainsäädäntöä]], joka ohjaa koulutuksen muotoa ja kehittämistä.
 
=== Koulutus aluepolitiikkana ===
Toisinaan koulutuksen ja erilaisen [[aluepolitiikka|alueellisen kehittämisen]] tai tukemisen raja on kuitenkin hyvin häilyvä. Myös valtiollisesti tai kunnallisesti budjetoitaessa koulutuksen voi joskus tulkita olevan osittain alueellista tai yksittäistä kehittämisrahaa tai subventiota, alueellisten opiskelupaikkojen ollessa merkittävä asia alueen [[elinvoimaisuus|elinvoimaisuuden]] kannalta.