Ero sivun ”Hömötiainen” versioiden välillä

'''Hömötiainen''' (''Poecile montanus'') on [[euraasia]]lainen [[havumetsä|havumetsissä]] viihtyvä pienikokoinen [[tiaiset|tiaislaji]]. Lajin kuvaili ensimmäisenä [[Thomas Conrad von Baldenstein]] vuonna 1827. Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa, mutta se on 2000-luvulla taantunut maassa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja vuonna 2019 [[Erittäin uhanalainen laji|erittäin uhanalaiseksi]].

Suomessa hömötiainen pesii koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa levinneisyys on aukkoisempi. Suomen hömötiaiskanta on pienentynyt huomattavasti 1940–1950-luvuilta lähtien ja vuoteen 2019 mennessä pesivien parien määrä on laskenut hieman yli 400 tuhanteen. Yhdeksi taantumisen syyksi on esitetty [[Tehometsätalous|tehometsätaloutta]], jonka takia metsien [[lahopuu]]n määrä on pienentynyt. <ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/hömötiainen | Nimeke = Hömötiainen (Parus montanus) | Sivusto = Lintuatlas | Viitattu = 13.3.2019}}</ref> Laji on luokiteltu Suomessa [[Erittäin uhanalainen laji|erittäin uhanalaiseksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/homotiainen | Nimeke = Hömötiainen, Parus montanus| Julkaisu = LuontoPortti| Viitattu = 9.6.2016 }}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/homotiainen-on-erittain-uhanalainen-koska-se-ei-loyda-hakatuista-metsista | Nimeke = Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää | Tekijä = Yle | Ajankohta = 12.3.2019| Julkaisu = Yle luonto | Viitattu = 13.3.2019 }}</ref> Sama kehitys koskee koko Eurooppaa. Neljäsosa kannasta pesii Suomessa. Suomen ymäpäristökeskuksen johtavan tutkijan mukaan hömötiainen kärsii sekä metsätaloudesta että [[Ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksesta]].<ref name=":0" />

Useimmat hömötiaiset haluavat itse kaivertaa pesäkolonsa lahoon pökkelöön, yleensä koivuun tai muuhun lehtipuuhun. Kaivaminen pienellä nokalla onnistuu vain pehmeään, pitkälle lahonneeseen puuhun. Sopivat lahot pökkelöt tuhoutuvat erityisesti avohakkuissa helposti.<ref name=":0" /> Pienireikäiseen (lentoaukon halkaisija 30&nbsp;mm) [[Linnunpönttö|pönttöön]] sitä voi yrittää houkutella täyttämällä pöntön sahan- tai kutterinpuruilla. Hömötiaisnaaras rakentaa koloon tai pönttöön puolipallomaisen pesäkupin karvoista, tikuista, lastuista ja höyhenistä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun alkupuolella tai puolivälissä. Valkeita, pilkullisia munia on 6–11, keskimäärin kahdeksan kappaletta. Naaras hautoo noin kaksi viikkoa. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti. Ne ovat lentokykyisiä jättäessään pesän vajaa kolmeviikkoisina. Molemmat emot ruokkivat poikasia, myös viikon verran pesästälähdön jälkeen.<ref name="von">von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R.: ''Pohjolan linnut värikuvin''. Helsinki: Otava, 1967.</ref>