Ero sivun ”Lähetystyö” versioiden välillä

[[Islam|Islamissa]] ei ole lähetystyötä. Sitä lähimpänä on [[da’wa]] eli kutsuminen (islamiin). Islamoppaan sivuilla H. M. Baagil kirjoittaa: ''"Käytän mieluummin ilmausta "kääntyvät" kuin "käännyte­tään", sillä jokai­nen syntyy Jumalalle eli islamille alistuneena... Vanhem­mat tai yhteiskunta käännyttävät lapsen juutalaisuu­teen, kristinuskoon, muihin uskon­toihin tai ateis­miin... Meillä ei ole organisoitua lähetystyötä ku­ten kristillisellä kirkolla."'' <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.islamopas.com/bok/vuoro.htm|nimeke=Kristityn ja muslimin vuoropuhelu (Christian-Muslim Dialogue)|tekijä=H.M. Baagil|julkaisu=Islamopas.com|ajankohta=1993|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Kutsun islamiin esittää kalifi ja kullekin kansalle myös sen oma oma profeetta (vrt. Koraani 35: 24: ''"Jokaisen kansan luo on tullut varoittaja''"). Viimeisenä kaikista kansoista oman profeettansa, Muhammedin, saivat arabit.

Tärkeintä islamissa ei ole kääntyminen islaminuskoon vaan alistuminen sharian määräyksiin. Keskiajan klassinen šaria-käsikirja ''Umdat al-Salik'' kertoo, että kalifin tulee ensin kehottaa juutalaisia, kristittyjä ja zarathustralaisia alistumaan islamiin. Se tarkoittaa, että he hyväksyvät kalifin hallitsijakseen ja alistuvat muihinkin ''šaria''-lain määräyksiin. Toinen vaihtoehto on ''dhimmi -''asema, jossa he pitävät oman uskontonsa, mutta suostuvat maksamaan kalifille erityistä veroa ''(jizya),'' joka on tarkoitettu ei-muslimeille. Kuoltuaan uskottomat tosin joutuvat helvettiin. Kalifin velvollisuutena on käydä Pyhää sotaa ''(jihad)'' kaikkia niitä vastaan, jotka eivät suotusuostu näihin ehtoihinalistumaan. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=AAhmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=602 (o9.8)|Julkaisija=amana publications}}</ref>