Wikipedia

Ero sivun ”Merja Aletta Ranttila” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Yupik (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 552 muokkausta
{{Auktoriteettitunnisteet}}
viite päivitetty, kirjoitusivhre
Rivi 19:
 
== Ura ==
Ranttila on opiskellut [[Lapin taidekoulu]]ssa 1980–1982 ja [[Rovaniemen Taide- ja käsiteollinen oppilaitos|Rovaniemen Taide- ja käsiteollisessa oppilaitoksessa]] 1982–1986.<ref name=":3" /> Uransa alussa Ranttila teki kuvituksia oppi- ja satukirjoihin sekä novellikokoelmiin ja romaaneihin. Hänen ensimmäinen kuvitustyönsä oli 600Davvin kuvaaoppikirjan Davvin600 oppikirjaankuvaa, jotka hän teki vuonna 1980.<ref name=":1">{{Verkkoviite | osoite= http://tahiti.fi/04-2013/dossier/saamelainen-kuvataide-suomessa-%E2%80%93-kolmen-kuvataiteilijasukupolven-kautta-tarkasteltuna/ | nimeke=Saamelainen kuvataide Suomessa | julkaisu=tahiti.fi | viitattu=2017-10-02 }}</ref> Hän on piirtänyt myös postikortteja. Häneltä tilattiin erityisesti saamelaisaiheita. 1990-luvun alkupuolella hän otti käyttöön linokaiverrustekniikan.<ref>[http://siida.fi/sisalto/tiedotteet/201cniin-kauas-min-lennn201d-merja-aletta-ranttilan-taidenyttely Merja Aletta Ranttilan taidenäyttely.] Siida.fi</ref>
 
Tammikuussa 2012 Posti julkaisi Ranttilan kuvittamat tarrapostimerkit.<ref>[http://posti.fi/tiedotteet/2012/20120109_postimerkit.html Postimerkit.] Posti.fi</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5069465 | nimeke=Sajoksesta postimerkkiarkki | julkaisu=Yle Uutiset | viitattu=2017-10-02 }}</ref>
Ranttila on kertonut tunteneensa tarvetta purkaa [[Lestadiolaisuus|lestadiolaisessa]] ympäristössä vietetyn lapsuutensa traumoja. Teokset ottavat kantaa naisen hankalaan ja lukkiutuneeseen asemaan lestadiolaisuudessa.<ref name=":1" /> Hänen teoksensa tunnetaan symboliikasta, unenomaisuudesta, usein toistuvista paholais- ja naishahmoista sekä viitteistä teosten syntyajan dramaattisiin uutistapahtumiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-dbsenc.hum.helsinki.fi/cgi-binwiki/thw?${BASE}=saami&${HTML}=list&${OOHTML}=docu2&${SNHTML}=nosyn&${TRIPSHOW}=form=biblfi&TWN=0402Kuvataide | Nimeke =Kuvataide | Tekijä =Irja Seurujärvi-Kari | Ajankohta = 2003 | Julkaisu =Saamelaiskulttuurin ensyklopedia | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 16.11.2013 }}</ref> Hän on kuvannut teoksissaan yksityisiä kriisejään.<ref>{{Verkkoviite | osoite= http://www.lansivayla.fi/artikkeli/44818-ranttilan-naiskuvia-hanasaaressa | nimeke=Ranttilan naiskuvia Hanasaaressa | julkaisu=Länsiväylä | viitattu=2017-10-02 }}</ref> Mukana kuvissa on usein eläimiä.<ref name=":1" />
 
Ranttila sai laajalti julkisuutta vuonna 1993, kun papit tulkitsivat hänen teoksiaan "[[šamanismi]]ksi ja [[saatananpalvonta|saatananpalvonnaksi]]".<ref>[http://www.puntsi.fi/tekijat.htm#rantt Puntsi.fi]</ref><ref name=":5">{{Verkkoviite | osoite= http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/kipean-omakohtaista-taidetta/231874/ | nimeke=Kipeän omakohtaista taidetta | julkaisu=Kaleva.fi | viitattu=2017-06-06 }}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite | osoite= http://www.ts.fi/kulttuuri/1074258907/Ranttilan+shamanistinen+ekspressionismi+syntyy+pimeassa | nimeke=Ranttilan shamanistinen ekspressionismi syntyy pimeässä | julkaisu=ts.fi | viitattu=2017-10-02 }}</ref> Kyseessä oli Tornion Aineen taidemuseolla pidetty Shamaani-kesä.<ref name=":4" />
Rivi 31:
Syksyllä 2002 Ranttila vietti kuukauden suomalais-afrikkalaisen kulttuurikeskuksen [[Villa Karo]]n taiteilijaresidenssissä [[Benin]]issä.<ref>[http://villakaro.org/villakaro/ Villa Karo]</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite | osoite= http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/afrikan-tuulet-ja-voimalliset-henget/497487/ | nimeke=Afrikan tuulet ja voimalliset henget | julkaisu=Kaleva.fi | viitattu=2017-10-02 }}</ref> Ranttila piti sen seurauksena yhdessä sisarensa, tekstiilitaiteilija [[Seija Ranttila]]n kanssa afrikkalaishenkisen näyttelyn Oulussa.<ref name=":2" /><ref name=":4" /> Vuonna 2001 Ranttila osallistui suomalaistaiteilijoiden yhteisnäyttelyyn Australiassa.<ref>{{Verkkoviite | osoite= http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/pohjoista-taidetta-australiassa/141472/ | nimeke=Pohjoista taidetta Australiassa | julkaisu=Kaleva.fi | viitattu=2017-10-02 }}</ref>
 
Vuonna 2015 Ranttila otti kantaa susikeskusteluun osallistumalla pohjoissuomalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn.<ref>{{Verkkoviite | osoite= https://yle.fi/uutiset/3-8332830 | nimeke=Sata laulua susista – taitelijattaiteilijat ottavat kantaa susien puolesta | julkaisu=Yle Uutiset | viitattu=2017-10-02 }}</ref> Suomi 100- -teeman aikoihin hän piti näyttelyn Pariisissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suomifinland100.fi/project/merja-aletta-ranttilan-nayttely-pariisissa/|nimeke=Merja Aletta Ranttilan näyttely Pariisissa - Suomi Finland 100|julkaisu=suomifinland100.fi|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Ranttila on toiminut myös galleristina.<ref name=":4" />
 
== Henkilöhistoria ==
Ranttila vietti lapsuutensa Lemmenjoella, hän on taustaltaan tunturisaamelainen, ja pohjoissaame on hänen äidinkielensä.<ref name=":1" /> Hän menetti poikansa isän auto-onnettomuudessa vuonna 1992.<ref name=":4" /> Ranttila on kärsinyt alkoholismista.<ref>{{Verkkoviite | osoite= https://www.lapinkansa.fi/juttuarkisto/?cid=1194878485133 | nimeke=Maanantain pitkä: Raitistunut Merja Aletta Ranttila uuden luomiskauden kynnyksellä| Ajankohta = 24.2.2014 | julkaisu=Lapin Kansa | viitattu=2017-10-02 }}</ref><ref name=":3" /> Hän on kokenut perheväkivaltaa.<ref name=":5" /> Ranttila on kokenut myös taloudellisia vaikeuksia.<ref>{{Verkkoviite | osoite= https://hymy.fi/uutiset/suomalainen-suosikkitaiteilija-somessa-haato/ | nimeke=Suomalainen suosikkitaiteilija somessa: Häätö! | julkaisu=Hymy | ajankohta =2017-03-06 | viitattu=2017-10-02 }}</ref>
 
== Apurahat ==
Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunta myönsi Ranttilalle apurahaaapurahan vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite | osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5166125 | nimeke=Saamelaistaiteilijat saivat apurahoja | julkaisu=Yle Uutiset | viitattu=2017-10-02 }}</ref> Taiteen keskustoimikunta myönsi vuonna 2007 Ranttilalle apurahan.<ref>{{Verkkoviite | osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5804891 | nimeke=Taiteen viisivuotisapurahat myönnettiin | julkaisu=Yle Uutiset | viitattu=2017-10-02 }}</ref> Ranttila sai vuonna 2016 taiteelliseen työskentelyyn 12.&nbsp;000 euron apurahan Suomen kulttuurirahaston Lapin rahastolta.<ref>{{Verkkoviite | osoite= https://skr.fi/sites/default/files/tiedostot/SKR_Lappi_Apurahat_2016.pdf | nimeke=Kulttuurirahaston apurahat 2016 | julkaisija=Suomen kulttuurirahasto| viitattu=}}</ref> Vuonna 2017 Ranttila sai näyttelykustannuksiin 5&nbsp;000 euron apurahan Taiteen edistämiskeskukselta (Taike).<ref>{{Verkkoviite | osoite= http://taiteilijalehti.fi/taike-jakoi-yli-puoli-miljoonaa-euroa-kuvataiteelle/ | nimeke=Taike jakoi yli puoli miljoonaa euroa kuvataiteelle | julkaisu=Taiteilija | ajankohta=2017-03-22 | viitattu=2017-10-02 }}</ref>
 
== Palkinnot ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Merja_Aletta_Ranttila”