Ero sivun ”Oiva Willamo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
henkilötietomalline
Haaparanta taipuu Haaparannalle.
Rivi 36:
===Kilpisjärven pamaus===
{{Pääartikkeli|[[Kilpisjärven pamaus]]}}
Willamo kuului nelimiehiseen jääkäriryhmään, johon hänen lisäkseen kuuluivat [[Juho Heiskanen]], [[Ilmari Relander]] ja [[Vilho Suvirinne|Armas Suvirinne]]. He räjäyttivät kesäkuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä vuonna 1916 [[Siilastupa|Siilastuvassa]] [[Kilpisjärvi|Kilpisjärven]] rannalla sijainneet suuret venäläiset ammus- ja sotilastarvikevarastot.<ref>Maa Ponteva Pohjolan äärillä on, s. 31</ref> Tällä matkalla hän joutui myöhemmin 28. heinäkuuta 1916 Kajaanissa poliisien ja santarmien pidättämäksi, mutta onnistui pakenemaan heiltä. Pidätystä peläten Willamo matkusti elo–syyskuun vaihteessa Ruotsiin ja vielä saman kuukauden lopulla Saksaan Berliiniin, missä hän otti osaa toistamiseen erikoiskursseille. Pataljoonan yhteyteen hän palasi vuosien 1916–1917 vaihteessa, ja hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon. Täydennysjoukosta hänet siirrettiin pioneerikomppaniaan 7. elokuuta 1917. Willamo osallistui vuonna 1917 Libaussa järjestetylle moottoriveneenkuljettajakursseille. Hänet komennettiin erikoistehtäviin Pohjois-Suomeen 28. joulukuuta 1917, minne hän matkusti Stettinistä merimiehenä Tukholmaan ja sieltä edelleen HaaparantaanHaaparannalle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Suomen sisällissota==
:''Katso myös: [[Suomen sisällissota]]''
 
Willamo siirtyi HaaparannastaHaaparannalta Tornioon 31. tammikuuta 1918 ja liittyi 2. helmikuuta 1918 oberzugführer [[Friedel Jacobsson]]in komennuskuntaan, jonka mukana otti osaa [[Tervolan taistelu]]un ja 6. helmikuuta 1918 [[Tornio]]n Iisakankasarmin valtaukseen. Torniosta hänet määrättiin kouluttamaan ja järjestämään Rovaniemelle alueen paikallisia suojeluskuntajoukkoja, joita käytettiin myöhemmin jääkäriluutnantti [[Aarne Manninen|Aarne Mannisen]] komentamassa [[Oulun krenatööripataljoona]]n 2. komppaniassa.<ref>Maa Ponteva Pohjolan äärillä on, s. 76</ref> Rovaniemeltä Willamo komennettiin ylipäällikkö Mannerheimin käskyllä Kuolajärvelle 5. maaliskuuta 1918, missä hänen tehtäväkseen tuli muodostaa ja järjestää paikalliset suojeluskuntajoukot vahvennettuna Rovaniemeltä tuomillaan rovaniemeläisillä ja kemijärveläisillä suojeluskuntajoukoilla. Hän toimi sitten näin muodostetun [[Kuolajärven pataljoona]]n komentajana. Pataljoona jaettiin neljään komppaniaan, joista yksi oli konekiväärikomppania. Konekiväärikomppanian johtajana toimi jääkärivänrikki [[Väinö Sellgrén]], muut komppanianpäälliköt olivat jääkäriyliluutnantti [[Lauri Stark]] sekä jääkärivänrikit [[Pietari Autti]] ja [[Jalmari Id]]. Pataljoonan ensisijaisena tehtävänä oli torjua Muurmannin alueelle talven aikana koottu ja sieltä käsin Suomen puolelle operoiva noin 2&nbsp;500 miehen vahvuinen punakaartilaisjoukko.<ref>Maa Ponteva Pohjolan äärillä on, s. 85–90</ref> Willamo osallistui Suomen sisällissodan aikana sotatoimiin Vienan Karjalassa, muun muassa Tuntsan kylän valtaukseen sekä Kivisalmen ja Kilislammen taisteluihin.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Sisällissodan jälkeinen aika==
Rivi 92 ⟶ 93:
* Suomalainen, J. – Sundvall, J. – Olsoni, E. – Jaatinen, A. (toim.): ''Suomen jääkärit osa I''. Oy Sotakuvia Kuopio 1933.
* ''Suomen jääkärien elämäkerrasto.'' Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV. WSOY Porvoo 1938.
* ''Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.'' Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV. Vaasa 1975. ISBN 951-99046-8-9.
* Tuompo, W. E.: ''Päiväkirjani päämajasta 1941–1944''. Porvoo: WSOY, 1968.
* Uola, Mikko: ''Maa ponteva Pohjolan äärillä on: Lapin suojeluskunta-, lotta- ja sotilaspiirit.'' Gummerus Jyväskylä 2005. ISBN 952-91-8449-2.