Ero sivun ”Albanian ortodoksinen kirkko” versioiden välillä

}}

 

'''Albanian ortodoksinen kirkko''' sai [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkaatilta]] [[autokefalia]]n vuonna [[1937]]. Kirkko joutui kuitenkin maan alle [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen, kun [[Albania]]sta tuli virallisesti [[ateismi|ateistinen]] valtio. Kirkko pystyi toimimaan vapaasti vasta 1990-luvun alusta lähtien kommunistihallinnon kukistuttua. Kirkkoon kuuluu neljä hiippakuntaa, joita johtaa Tiranan, Dirrahioksen ja koko [[Anastasios (Albanian arkkipiispa)|Albanian arkkipiispa Anastasios]] apunaan kolme metropoliittaa. Kirkkoon kuuluu nykyään noin miljoona jäsentä, joista osa on Albaniassa asuvia kreikkalaisia.

 

 

=== Kirkollinen itsenäistyminen ===

Ensimmäinen albaniaa liturgisena kielenä käyttänyt ortodoksinen yhteisö syntyi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[Massachusetts]]in osavaltiossa [[Boston]]issa vuonna 1908. Kyseessä oli pappi [[Fan Noli]]n johtama albanialaisten siirtolaisten ryhmä. Noli oli laatinut jumalanpalvelusliturgiasta oman albaniankielisen käännöksensä, jota hän käytti myös kiertäessään useissa Euroopan suurissa kaupungeissa vuonna 1911. Pian Albanian vuoden 1912 itsenäistymisen jälkeen Noli matkusti Albaniaan. Siellä hänet vihittiin piispaksi ja hänestä tuli Albanian ortodoksisen kirkon johtaja. Hän alkoi voimakkaasti tukea kirkon itsenäisyyttä. Noli sai myös poliittista vaikutusvaltaa ja toimi jopa pääministerinä vuonna 1924, mutta hän toimi tehtävässä vain viisi kuukautta ennen hänen hallituksensa kaatamista ja Nolin siirtymistä pysyvään maanpakoon.<ref name="cnewa"/>

 

 

=== Uudelleenjärjestäytyminen ja nykyaika ===

1990-luvulla kommunistivallan hävitessä päättyi myös uskonnollinen vaino. Ainoastaan 22 ortodoksipappia oli selvinnyt hengissä läpi vainojen..<ref name="cnewa3"/> Koska yksikään Albanian ortodoksisista piispoista ei ollut selvinnyt vainoista, asetti Konstantinopolin patriarkaatti tammikuussa 1991 Kreikan [[Androúsa]]n metropoliitan ja [[Ateenan yliopisto]]n professorin [[Anastasios (Albanian arkkipiispa)|Anastasioksen]] patriarkaaliseksi [[eksarkki|eksarkiksi]] Albaniaan tehtävänään jälleenrakentaa Albanian autokefalinen ortodoksinen kirkko. 24. kesäkuuta 1992 Konstantinopolin patriarkaatin pyhä synodi valitsi Anastasioksen Tiranan ja koko Albanian arkkipiispaksi ja nimesi kolme muuta piispaa, jotka myös olivat kansallisuudeltaan kreikkalaisia, muille maan piispanistuimille. Anastasios asetettiin virkaansa elokuussa samana vuonna. Albanian hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt muita kolmea piispaa, ei senkään jälkeen, kun Konstantinopoli oli vihkinyt heidät virkaan heinäkuussa 1996. Albanian hallitus ei päästänyt heitä maahan vaan ilmoitti, että kansallisuudeltaan albanialaiset pitäisi asettaa kyseisiin virkoihin. Jopa Anastasioksen asema oli vaakalaudalla jo vuoden 1994 lopussa, kun presidentti [[Sali Berisha]] esitti, että arkkipiispa oli nimitetty vain tilapäisesti. Tällöin hallitus esitti uutta lakia, joka olisi edellyttänyt isojen uskonnollisten yhteisöjen johtajien olevan Albanian kansalaisia, jotka ovat syntyneet maassa ja asuneet siellä yhtäjaksoisesti vähintään 20 vuotta. Laki kuitenkin tuli torjutuksi kansanäänestyksessä, jossa 60% vastusti lakia.<ref name="cnewa2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cnewa.org/default.aspx?ID=25&pagetypeID=9&sitecode=HQ&pageno=2 | Nimeke = The Orthodox Church of Albania | Tekijä = | Julkaisija = Catholic Near East Welfare Association | Ajankohta=11.3.2015 | Viitattu = 23.8.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>