Versio 6. huhtikuuta 2013 kello 19.50 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q640090 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 23. elokuuta 2019 kello 09.45 muokkaa kumoa Jjkankila (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 706 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 10: == Heimot == Kongot jakautuvat useaan heimoon, jotka kunnioittavat omia esi-isiään, vaalivat omia tapojaan ja useimmissa tapauksissa myös puhuvat omaa kieltään tai murrettaan. [[Kongon kieli\|Kongon kielellä]] ei ole yhtä, yleisesti hyväksyttyä yleismuotoa, vaan se on murrejatkumo, jonka kaikki murteet eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Kongoja yhdistää toisiinsa pitkä yhteinen historia [[Kongon kuningaskunta\|Kongon kuningaskunnan]] kansalaisina. Kongo-kansan heimot ovat: bembe, bwende, dikidiki, dondo, humbu, kakongo, kamba, kunyi, ladi, lula, manianga, mbata, mbeko, mbinsa, mboma, mfinu, mpangu, ndibu, ntandu, solongo, sundi, yombe, vili, vungana ja zombo. Näistä heimoista suurimpia ja historiallisesti merkittävimpiä ovat vilit, yombet, ladit, ndibut ja maniangat.<ref>Léon de Saint Moulin: ''Conscience nationale et identités ethniques: Contribution à une culture de la paix'', Congo-Afrique, nro 330, 1998, ~~587-630~~587–630. [http://www.grandslacs.net/doc/3238.pdf]</ref> Vilit ja yombet asuttavat rannikkoa, jossa [[portugali]]laiset tutkimusmatkailijat ja kauppamiehet pitkään toimivat [[uusi aika\|uuden ajan]] alussa. Cabindan mulattiväestö eli fiotit polveutuvat portugalilaisista, vileistä ja yombeista. Ladit kansoittavat Brazzavillea ja sen ympäristöä ja he ovat suurin yksittäinen kansanryhmä Kongon tasavallassa. Rivi 19: == Historia == [[Kuva:KongoFemaleFigure.jpg\|thumb\|Kivestä veistetty nainen-lapsi -hautafiguuri Kongon demokraattisesta tasavallasta 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta.]] Kongot muuttivat koillisesta nykyisille asuinsijoilleen 1200-luvulla Wene-nimisen tarunomaisen päällikön johdolla. He pystyttivät useita kuningaskuntia 1300-luvulla, joista [[Kongon kuningaskunta]] oli mahtavin ja pitkäikäisin. Se sai alkunsa kun pääkaupunki siirrettiin sisämaahan, [[Mbanza Kongo]]n kaupunkiin. Vasallikuningaskunnat reunustivat sitä, [[Kakongo]] ja [[Luangu]] pohjoisessa ja Ngola etelässä. Idän [[bateket\|teket]] ja [[jakat]] olivat usein sodassa kongojen kanssa. Rivi 26: Portugalilaiset kävivät kauppaa norsunluusta ja orjista. Aluksi kongot olivat heidän liittolaisiaan, mutta myöhemmin, kun portugalilaiset olivat perustaneet tukikohdan [[Luanda]]an, he alistivat Ngolan kuningaskunnan ja alkoivat vangita kongoja orjiksi. Kongoja vietiin orjiksi erityisesti [[Karibia]]n alueelle, missä on säilynyt jälkiä heidän kielestään ja kulttuuristaan erityisesti uskonnollisissa rituaaleissa aina näihin päiviin saakka. Esimerkiksi [[voodoo]]ssa on piirteitä kongojen uskonnosta. Portugalilaiset kukistivat Kongon kuningaskunnan lopullisesti 1500-luvun jälkipuoliskolla, eikä se enää koskaan palannut kukoistukseensa. 1800-luvun lopulla uusia siirtomaavaltoja tunkeutui kongojen asuttamalle alueelle. Portugali sai pitää Angolan ja Cabindan, [[Ranska]] otti haltuunsa Kongo-joen pohjoispuolen ja [[Belgia]] Keski-Kongon alueen. Siitä lähtien keinotekoiset valtioiden väliset rajat ovat erottaneet kongoja toisistaan ainakin teoriassa. Siirtomaavallan kausi oli taloudellisen hyväksikäytön aikaa, jolloin kongoja pakotettiin pakkotyöhön mm. kantajiksi ja sotilaiksi. Suurten rautatierakennusprojektien ([[Matadi]]-–[[Kinshasa]] ja [[Pointe-Noire]]-–[[Brazzaville]]) takia alueelle tuli ulkopuolista työvoimaa [[Länsi-Afrikka\|Länsi-Afrikasta]], [[Itä-Afrikka\|Itä-Afrikasta]] ja Kongon ~~keski-osista~~keskiosista. Kansainvaelluksia on tapahtunut myöhemminkin poliittisten levottomuuksien ~~johdosta~~vuoksi, ja pakolaisvirrat kongojen alueen sisällä ovat olleet ajoittain voimakkaitakin. Siirtomaavalta sortui Ranskan ja Belgian osalta 1960-luvulla ja Portugalin osalta 1970-luvulla, jolloin kongojen keskuudessa heräsi ajatuksia kongojen omasta valtiosta. Nämä ajatukset ovat kuitenkin jääneet näihin päiviin saakka ideologisten ja valtiollisten vastakkainasettelujen taakse. Esimerkiksi Angolan kongojen itsenäisyysliike FNLA sulautui ajan myötä [[marxismi\|marxilaiseen]] UNITA:an. Myös alueellisia itsenäisyysliikkeitä on ollut, kuten Cabindan itsenäisyyttä ajava liike. Sinällään ajatus kongojen itsenäisestä valtiosta on järkeenkäyvä, koska he ovat säilyttäneet yhteisen kansallisen identiteettinsä. Rivi 57: === Kristinusko === [[Kuva:KongoCrucifix.jpg\|thumb\|Kongojen krusifiksi]] Portugalilaiset esittelivät [[kristinusko]]n kongolaisille, mutta [[italia]]laiset [[~~kapusiinimunkki\|kapusiinimunkit~~kapusiini]]munkit harjoittivat enemmän lähetystyötä. Useat lähetystyöntekijät olivat [[mulatti\|mulatteja]]. Lähetystyön uusi aalto alkoi 1800-luvun lopulla, jolloin useat katoliset ja protestanttiset kirkkokunnat alkoivat tehdä lähetystyötä erityisesti [[Kongon vapaavaltio]]ssa. Kristinusko on saanut kongojen keskuudessa omaperäisiä muotoja. Esimerkiksi [[krusifiksi\|krusifiksejä]] on käytetty ''nkisin'' kaltaisina taikakaluina. Kongon kuningaskunnassa raivonneen sisällissodan aikana kansan keskuudesta nousi nainen nimeltä Ndona [[Kimpa Vita]] ([[1684]] – [[1706]]), joka perusti uskonnollisen näyn johdattamana oman uskonnollisen liikkeensä [[~~antoanianismi~~antonianismi]]n ja johdatti kansan sodan myllerryksissä tuhottuun ja hylättyyn pääkaupunkiin yrittäessään yhdistää kansan uudelleen. Kimpa Vita poltettiin kerettiläisenä roviolla, mutta hänen liikkeensä jäi elämään. Toinen kongojen piirissä virinnyt tärkeä kristillinen liike on [[kimbangulaisuus]], jonka [[Simoni Kimbangu]] perusti 1920-luvulla. Kimbangulaisuus on tiukkalinjainen uskonnollinen liike, joka kieltää väkivallan, moniavioisuuden, tupakan, alkoholin, taikuuden ja tanssin. Kimbangua palvotaan pyhimyksenä ja hänen jälkeläisillään on kirkossa erityisasema. Kimbangulaisuus on saanut useita miljoonia kannattajia Keski-Afrikassa.

Ero sivun ”Kongot” versioiden välillä