Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä

'''Ratsutila''' eli '''rustholli''' ({{k-sv|rusthåll}}) oli maatila, jonka tehtävänä oli verohelpotusten vastiikkeeksi pitää kruunun palveluksessa armeijan ratsumiestä sekä tämän hevosta. Ratsutilojen perustaminen liittyi [[Kaarle XI]]:n toteuttamaan ruotujakolaitokseen. Lähes koko [[ruotujakolaitos|ruotujakolaitoksen]] olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka, Ratsutilanratsutilan tuli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen [[Ratsupalvelus|ratsupalvelukseen]] kuninkaan käskystä sotaa varten. Arvoasteikossa he{{selvennä|ratsumiehet vai ratsutilalliset?}} olivat tavallista talonpoikaa ylempänä,- papistoa ja nimismiestä alempana. Ratsutilan isäntää kutsuttiin ratsutilalliseksi eli ''rusthollariksi''. Rusthollari oli usein säätyläinen tai suhteellisen varakas [[talonpoika]], jotka sittemmin muodostivat johtavan kerrostuman talonpoikaisessa säädyssä.

Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi joko [[torppa]] tai ylemmän sotilasviran omaavalle [[Puustellipuustelli]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä aputila eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.