Ero sivun ”Rikki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:14B8:180F:289E:F474:2176:1B:E137) ja palautettiin versio 18165562, jonka on tehnyt 大诺史: kielioppi, ei parantunut |
|||
Rivi 68:
Rikki on tärkeä alkuaine kaikille eliöille, joissa sitä tarvitaan [[kysteiini]]- ja [[metioniini]]-[[aminohapot|aminohapoissa]] [[proteiini]]en osana. Kyseisten aminohappojen väliset sidokset, ''rikkisillat'', mahdollistavat proteiinien sekundaarirakenteen muodostumisen. Myös [[elektroninsiirtoketju]]issa esiintyy rauta-rikki-komplekseja. Kasvi ottaa rikin maasta sulfaatti-ioneina (SO<sub>4</sub><sup>2−</sup>). Rikkiä on maassa yleensä riittävästi kasvin tarpeisiin, mutta lannoitteet kuitenkin sisältävät rikkiä, sillä hivenaineet ovat lannoitteissa sulfaatteina eli rikin yhdisteinä. Rikin puute näkyy kasvissa etenkin nuorten lehtien kellastumisena.
Teollisuudessa rikkiä käytetään esimerkiksi [[lannoite|lannoitteisiin]], mustaan [[ruuti]]in, [[laksatiivi|laksatiiveihin]], [[tulitikku]]ihin, hyönteis- ja sienimyrkkyihin ja [[rikkihappo|rikkihapon]], yleisimmän rikkiyhdisteen, valmistukseen. [[Kumi]]n raaka-
Ennen vuotta 1900 maailman rikin tuotannosta saatiin noin 90 % [[Sisilia]]sta mutta vuosisadan vaihteen jälkeen rikintuotannon painopiste kääntyi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Varsinkin [[Louisiana]]n ja [[Teksas]]in rajamailla rikkiä voi esiintyä paksuina melkein puhtaina kerrostumina ei vulkaanisissa maakerrostumissa.<ref name="Rikki_teollisuuden_kulmakiviä151">William Foster, Kemian tarina. WSOY 1934, s. 151–162</ref>
| |||