Ero sivun ”Kemin veritorstai” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Minä tapatan |
p Käyttäjän 109.240.178.241 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Abc10 tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kemi strikes 1949.jpg|thumb|300px|Lakkolaisten ja poliisin välinen yhteenotto. Vasemmalla keskellä oletetaan olevan Felix Pietilä kaatumassa.<ref name=majander/>]]
'''Kemin veritorstai''' oli [[Kemi]]ssä 18. elokuuta 1949 tapahtunut poliisien ja työläisten välinen kahakka, jossa sai surmansa kaksi ihmistä. Tuolloin paikkakunnalla oli meneillään paikallisesta palkkariidasta alkunsa saanut [[Kemi (yritys)|Kemiyhtiön]] työntekijöiden [[lakko]], joka nähtiin laajemmin [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] (SKP) ja [[Fagerholmin I hallitus|Fagerholmin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen]] välisenä voimainkoitoksena. Kemin veritorstai muistetaan Suomen historian toistaiseksi viimeisenä kuolonuhreja vaatineena poliittisena väkivaltaisuutena
Kemin lakon taustalla oli ensimmäinen sodanjälkeinen laaja laskusuhdanne, joka iski voimakkaimmin puunjalostusteollisuuteen. Maaliskuussa 1949 kortistoissa oli yli 50 000 [[työttömyys|työtöntä]] ja saman vuoden syystalvella jo 60 000. Viennin kannattavuutta yritettiin parantaa kahdella [[devalvaatio]]lla, jotka lisäsivät kulutustavaroiden hintojen ja elinkustannusten nousua. Jo loppuvuodesta 1948 SAK oli vaatinut 5,5 prosentin yleistä palkankorotusta, mutta hallituksen painostuksesta SAK:n sosialidemokraattinen johto suostui myönnytyksiin. Keväällä 1949 seitsemän kansandemokraattista ammattiliittoa vaati palkkojen korottamista.<ref>Veikko Huttunen: ''Kansakunnan historia 7: täysi-ikäinen kansakunta'', s. 340–341. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06296-0.</ref>
| |||