Ero sivun ”Jääkäripataljoona 27” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18342469, jonka teki 46.132.111.69 (keskustelu) Merkkaus: Kumoaminen |
rv, eston kiertoa (WPK) |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Jaakaripataljooa libaussa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoona saapuu paraatista
'''Jääkäripataljoona 27''', virallisesti
== Partiolaiskurssista jääkäripataljoonaksi ==
"Partiolaiskurssiin" osallistui 200 ylioppilasta, "pfadfinderiä" (partiolaista), joista tuli myöhemmin jääkärien suomalaista päällystöä. Salaamissyistä osasto myös puettiin aluksi partiolaisasuihin. Kurssia ja myöhemmin pataljoonaa ryhtyi johtamaan majuri [[Maximilian Bayer]]. Osastoa koulutettiin [[
[[Image:Hohenlockstedt, Germany - Finnisches Ehrenmal.jpg|thumb|Suomalaisten jääkärien muistomerkki Hohenlockstedtissa]]
Osasto laajennettiin [[31. elokuuta]] [[1915]] annetulla käskyllä Lockstedtin harjoitusjoukoksi (''Ausbildungstruppe Lockstedt''), johon kuului tavanomaisen saksalaisen jääkäripataljoonan kokoonpanosta poiketen myös mm. tykistö- ja pioneeriyksiköitä. Joukon vahvuudeksi kaavailtiin noin 1 200:aa miestä.
Miehistöä muodostuvaan joukkoon hankittiin Suomesta ns. suurella värväyksellä syksyn 1915 ja kevään 1916 välisenä aikana. Tämä merkitsi jääkäriliikkeen tuloa yleisemmin tunnetuksi ja suurta ilmitulon vaaraa.
Rivi 14:
Viimeistään suuren värväyksen myötä oli selvää, ettei jääkäreiden enemmistöllä ollut tullessaan saksankielen taitoa. Koulutusta varten alettiin luoda suomenkielistä sotilaskirjallisuutta saksasta kääntämällä ja soveltamalla. [[Saksan jalkaväen harjoitusohjesääntö (suomennos)|Saksan jalkaväen harjoitusohjesääntö]] jaettiin miehille vuoden 1916 alkaessa. Samalla alkoivat hahmottua suomenkieliset komentosanat ja muut ajanmukaiset sotilaalliset termit.
[[9. toukokuuta]] [[1916]] ilmoitettiin pataljoonalle nimitys Jääkäripataljoona 27 (''Königlich Preussisches Jägerbataillon Nr. 27''). Merkkinä uudesta asemasta pataljoona sai käyttöönsä vihreät jääkäripuvut. Pataljoonassa oli saksalainen päällystö, jolla oli suomalaiset apulaiset, korkeimpana pääjoukkueenjohtaja (''Hauptzugführer'') Erik Jernström. [[Jääkärien sotilasarvojärjestelmä|Jääkärien sotilasarvot]] muodostivat oman järjestelmänsä, joka sijoittui periaatteessa kokonaan saksalaisten arvojen alapuolelle.
Jääkäripataljoonan miehistöluetteloon on merkitty myös kaksi naista, vapaaehtoiset suomalaiset sairaanhoitajattaret [[Ruth Munck]] ja [[Saara Rampanen]]. Pataljoonassa heistä käytettiin nimiä ''Schwester Ruth'' ja ''Schwester Saara''.
Rivi 24:
Sekä pataljoonan johdossa että suomalaisten jääkäriliikkeen johtomiesten keskuudessa pidettiin tärkeänä, että pataljoona saisi taistelukokemusta. Sen olemassaoloa ei kuitenkaan saisi liian suurin riskein vaarantaa. Riski suurista tappioista oli todellinen: samoihin aikoihin vastaavanlainen irlantilaisista aktivisteista koostunut pataljoona jauhautui länsirintamalla olemattomiin. Suomalainen pataljoona olikin rintamapalveluksessa 8. armeijan osana jaksoittain kesäkuun 1916 ja maaliskuun 1917 välisenä aikana.
Kesä-elokuussa 1916 suomalaiset olivat asemissa Riian edustalla Misse-joella (nyk. [[
Asemataistelut Riianlahden ranta-asemissa jatkuivat elokuusta joulukuuhun. Joulukuussa 1916 pataljoona siirrettiin Libauhun (nyk. [[Liepāja]]
== Tappiot ==
Rivi 42:
Itärintama oli länsirintamaa huomattavasti rauhallisempi. Siitä huolimatta pataljoonan melko vähäiset tappiot osoittavat, että pataljoona oli rintamalla ensisijaisesti hankkimassa kokemusta, ja sitä todennäköisesti säästettiin tarkoituksella tärkeämpään tehtävään, Suomen vapauttamiseen.
==
Jääkäripataljoona 27 luovutti Riianlahden asemansa saksalaisille 13. joulukuuta 1916 ja saapui junakuljetuksena
Jääkärien lähes 11 kuukautta kestänyt
Pataljoonan täydennyskoulutus oli
== Pataljoonan paluu Suomeen ==
|