Ero sivun ”Lappalaiset” versioiden välillä

1 108 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
Poistettu virke, jossa sen alkuosa ei näytä vastaavan annettua lähdettä ja loppuosa vaikuttaa osin perustuvan epätarkkaan kuvaukseen alkuosassa viitatun lähteen sisällöstä. Kirjoitettu neutraaliuteen pyrkien uusi virke, jossa annettua lähdettä siteerattu sanatarkasti. Keskustelusivulle lisää...
(Kumottu muokkaus 18342528, jonka teki Matthäus Gehägeberg (keskustelu) Aiempi muokkaukseni oli oleellinen lappalaistermin yhteys nykypäivän tilanteeseen. Yhden epätarkan sanan laittaminen ei ole peruste poistaa koko kappale. Korjasin nyt tekstiä siten, että "löyhä"-sana ei ole peruste asiasisällön poistamiselle. Jokaiselle lisätylle väitteelle löytyy lähde Heinämäki et al. -tutkimuksesta tarpeen vaatiessa.)
Merkkaus: Kumoaminen
(Poistettu virke, jossa sen alkuosa ei näytä vastaavan annettua lähdettä ja loppuosa vaikuttaa osin perustuvan epätarkkaan kuvaukseen alkuosassa viitatun lähteen sisällöstä. Kirjoitettu neutraaliuteen pyrkien uusi virke, jossa annettua lähdettä siteerattu sanatarkasti. Keskustelusivulle lisää...)
Suomen lappalaisväestön on kartoittanut viimeksi [[Lapin komitea]] 1940-luvun lopussa, ja kukin yksilö sijoitettiin komiteanmietinnön liitteenä olevaan karttaan. Tiedot kerättiin yleensä seurakunnittain, joissa kirkkoherra laati luettelon seurakuntansa lappalaisista. Saamelaisalueella lappalaiset-nimitystä pidettiin halveksivana, ja sen tilalle tuli nimitys saamelaiset, jolla tarkoitettiin samaa väestöä kuin komiteatyössä kartoitettua. Vuoden 1952 mietinnössään Lapin komitea käyttää kuitenkin jo nimitystä saamelaiset. Suomen saamelaisväestö selvitettiin sitten monipuolisesti 1960-luvun alussa, ja tämän selvityksen pohjalta on syntynyt nykyisten [[Saamelaiskäräjät (Suomi)|saamelaiskäräjävaalien]] äänestysluettelo. Kun nimitys lappalaiset jäi ikään kuin vapaaksi, monet [[Inari]]n ja [[Enontekiö]]n suomalaissukujen jäsenet alkoivat kutsua itseään lappalaisiksi.{{lähde}}
 
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termiä lappalaiset käytetyn saamelaisista, Lapin asukkaista ja keskiajalla pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2019-08-09}}</ref> Lappalainen-sanan monitulkintaisuus liittyy poliittiseen saamelaisuuden määrittelyä koskevaan kamppailuun. ”Lappalainen”-sanalla on varmuudella tarkoitettu ainakin kahta eri asiaa: Ruotsin viranomaismerkinnöissä sillä on tarkoitettu lappalaiselinkeinojen harjoittajaa <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arell, Nils | Nimeke = Kolonisation i lappmarken, Några näringsgeografiska aspekter | Julkaisija = Scandinavian University Books, Esselte Studium | Vuosi =1977 | Julkaisupaikka = Lund | Sivut = 37 - 40 }}</ref> ja toisaalta lappalaisella on tarkoitettu myös kansankielellä etnistä saamelaista. Vuonna 1996 astui voimaan laki saamelaiskäräjistä <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974 | Nimeke = Laki saamelaiskäräjistä }}</ref>, jonka 3 §:ssä määritellään laissa tarkoitettu saamelainen. Määritelmään tuli yhtenä objektiivisena kriteerinä se, että saamelaisen tulee olla sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Jälkeenpäin tämä on todettu ongelmalliseksi ja vuoden 2018 saamelaiskäräjälain uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä <ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=8850 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta }}</ref> todettiin vanhoista viranomaismerkinnöistä sivulla 27: ”Näissä asiakirjoissa on merkintöjä muistakin saamelaisten nykyisellä kotiseutualueella menneisyydessä asuneista ihmisistä kuin saamelaisista, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan siten välttämättä osoita henkilön polveutuvan saamelaisesta suvusta.” Taustana tälle on se, että lukuisat tutkimukset osoittavat, että viranomaismerkintöjen monet lappalaiset olivat suomalaisia etnisyydeltään <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nahkiaisoja, Tarja | Nimeke = Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:7 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006 | Sivu = 24 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korpijaakko-Labba, Kaisa | Nimeke = Saamelaiskäräjien maaoikeustyöryhmän selvityksiä osat A - C | Julkaisija = Saamelaiskäräjät }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pääkkönen, Erkki | Nimeke = Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus, Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike | Julkaisija = Acta Universitatis Lapponiensis 153, Lapin yliopisto | Vuosi = 2007 | Sivut = 188-194}}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Enbuske, Matti | Nimeke = Asutuksen ja maankäytön historia keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:6 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki| Vuosi = 2006 | Sivu = 17 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno | Nimeke = Maailma maailmojen välissä, Enontekiön asukkaat, elinkeinot ja maankäyttö 1550 – 1808, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:5 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006 | Sivu = 138}}</ref>. Hallituksen esityksen mukaan saamelaiskäräjälain nykyiseen määritelmään ”saamelainen”, näin otsikoituna, on saatettu liittää maankäyttöä ja -omistusta sekä elinkeinojen harjoittamista koskevia odotuksia.<ref name=":0" /> KorkeinVuonna hallinto-oikeus2019 (KHO),saamelaiskäräjien jokahallitus onvaati saamelaismääritelmästäkolmen ylinkorkeimman päättävä elin, on hyväksynyt osittainhallinto-oikeuden lappalaisperusteellaantaman saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kymmeniäottamista äänestäjiäkoskevan vastoinlainvoimaisen saamelaiskäräjienpäätöksen tahtoa.purkamista Kunsillä mikäänperusteella, saamelaisuudenettä objektiivinentulkinta kriteeripäätöksissä ei täyttynytolisi sellaisenaan,"perustunut KHOkohtuullisiin hyväksyija saamelaisiksiobjektiivisiin henkilöitäperusteisiin ns.erityisesti kokonaisharkinnalla,siltä osin jossakuin lappalaismerkintäpäätöksissä oli keskeinenturvauduttu tekijäobjektiivisten kriteerien sijaan kokonaisarviointiin". KHO:nKorkein aiemmassahallinto-oikeus laintulkinnassakatsoi, lappalaisesivanhempaa"että se ei haettuollut kovinkokonaisarviointia kaukaatehdessään menneisyydestä,syrjäyttänyt muttalaissa kokonaisharkinnassamainittuja lappalaisiaobjektiivisia esivanhempiakriteerejä". onKHO haettupiti hyvinkinesitettyä kaukaakäsitystä kutenmyös kesän 2019 päätöksessä"varsin yksioikoisena".<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1562217155914.html | Nimeke = KHO vuosikirjapäätös KHO:2019:90 }}</ref>, jossa he ovat vuosilta 1739 ja 1825. KHO:n aiemmasta linjasta poikennut linja muuttui ensimmäisen kerran 2011, jolloin hyväksyttiin neljä henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien tahtoa <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Heinämäki et al, Leena | Nimeke = Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus | Julkaisija = Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta | Vuosi = 2017}}</ref>, <ref> {{ Verkkoviite | Osoite = https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/4_Saamelaisten+oikeuksien+toteutuminen+kansainv%C3%A4linen+oikeusvertaileva+tutkimus/e765f819-d90c-4318-9ff0-cf4375e00688/4_Saamelaisten+oikeuksien+toteutuminen+kansainv%C3%A4linen+oikeusvertaileva+tutkimus.pdf?version=1.0 | Nimeke = Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus}}</ref> . Vuonna 2015 KHO pitäytyi lain uudessa saamelaismääritelmätulkinnassa ja hyväksyi vaaliluetteloon 93 henkilöä lisää vastoin saamelaiskäräjien tahtoa. Tässäkin lappalaismerkinnällä oli keskeinen sija päätöksiä tehdessä.
 
==Katso myös==