Sunnalaisuus eroaa islamin toisesta päähaarasta shiialaisuudesta vain muutamissa asioissa. Erot ovat kuitenkin niin suuria, että esimerkiksi yhteiset rukoushetket ovat mahdottomia. Suuntaukset voivat myös pitää toisiaan vääräuskoisina.
*Oppi Luultavasti tärkein ero on kysymys maallisen ja uskonnollisen vallan suhteesta. Sunnalaisuuteen kuuluu oppi uskovien komentajasta, yhdestä ainoasta kalifista, jolla ei kuitenkaan ole uskonnollista valtaa kuuluu vain sunnalaisuuteen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad Ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Umdat al-Salik|Vuosi=2017|Sivu=o.25|Julkaisija=amana press}}</ref> Shiialaisuudessa sekä maallinen että uskonnollinen valta kuuluu samalle henkilölle eli imaamille. Nykyisin imaami on kuitenkin kätkeytynyt.▼
* Luultavasti
* SelvinSymbolisella erotasolla etenkinnäkyvin symbolisella tasollaero on, että sunnien teologiassa ei korosteta Muhammedin ottopojan Alin asemaa, kuten tapahtuu shiialaisuudessa, jonka uskontunnustukseen Ali on jopa lisätty. <ref>Orientalisti K-H.Ohlig on esittänyt teorian, että Ali olisi ollut kehittyvän islamin ensimmäinen arabiprofeetta ennen Muhammedia, mutta joutunut sitten Muhammedin varjoon ja jäänyt keskeiseksi hahmoksi enää shiialaisuuteen.</ref> Myös Alin poika Husain on shiialaisuudessa erityisasemassa. Shiiat viettävät hänen muistokseen Ashura-juhlaa, joka onkinon jopa shiioijen tärkein vuosittainen juhla.
▲*Oppi uskovien komentajasta, yhdestä ainoasta kalifista, jolla ei kuitenkaan ole uskonnollista valtaa kuuluu vain sunnalaisuuteen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad Ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Umdat al-Salik|Vuosi=2017|Sivu=o.25|Julkaisija=amana press}}</ref> Shiialaisuudessa sekä maallinen että uskonnollinen valta kuuluu samalle henkilölle eli imaamille.
* Sunnimuslimit nojautuvat sunnan tulkinnassa Koraaniin ja Muhammedin sunnaan, kun taas shiiat pitävät tärkeänä myös imaamien sunnaa jumalallisen lain lähteenä.