Ero sivun ”Sunnalaisuus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 7:
Sunnalaisuudella ei ole mitään virallista symbolia. Sunnalaisuus on muutenkin [[Ikonoklasmi|ikonoklastinen]] eli kuvakielteinen. Abbasidien symboleina olivat mustat liput ja islamin (epäviralliseksi) symboliksi ovat nousseet puolikuu ja tähti. Ne ovat perua vasta [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnasta]], eivät islamin varhaiskaudelta.
==Sunnalaisuuden tuntomerkit==
Sunnalaisuus eroaa islamin toisesta päähaarasta shiialaisuudesta vain muutamissa asioissa. Erot ovat kuitenkin niin suuria, että esimerkiksi yhteiset rukoushetket ovat mahdottomia. Suuntaukset voivat myös pitää toisiaan vääräuskoisina.
* Selvin ero etenkin symbolisella tasolla on, että sunnien teologiassa ei korosteta Muhammedin ottopojan Alin asemaa, kuten tapahtuu shiialaisuudessa, jonka uskontunnustukseen Ali on jopa lisätty. <ref>Orientalisti K-H.Ohlig on esittänyt teorian, että Ali olisi ollut kehittyvän islamin ensimmäinen arabiprofeetta ennen Muhammedia, mutta joutunut sitten Muhammedin varjoon ja jäänyt keskeiseksi hahmoksi enää shiialaisuuteen.</ref> Myös Alin poika Husain on shiialaisuudessa erityisasemassa. Shiiat viettävät hänen muistokseen Ashura-juhlaa, joka onkin shiioijen tärkein vuosittainen juhla.
*Oppi uskovien komentajasta, yhdestä ainoasta kalifista, jolla ei kuitenkaan ole uskonnollista valtaa kuuluu vain sunnalaisuuteen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad Ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Umdat al-Salik|Vuosi=2017|Sivu=o.25|Julkaisija=amana press}}</ref> Shiialaisuudessa sekä maallinen että uskonnollinen valta kuuluu samalle henkilölle eli imaamille.
* Sunnimuslimit nojautuvat sunnan tulkinnassa Koraaniin ja Muhammedin sunnaan, kun taas shiiat pitävät tärkeänä myös imaamien sunnaa jumalallisen lain lähteenä.
|