Ero sivun ”Hadž” versioiden välillä

Ei ole tiedossa, milloin Mekasta tuli muslimien pyhiinvaelluskoohde, vaikka 800-luvun islamilainen ''hadith'' -perinne kertookin jo Muhammedin aloittaneen tavan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=Profeetta Muhammadin elämä|Vuosi=1999|Sivu=|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Perimätiedon kanssa on kuitenkin ristiriidassa se, mitä muut lähteet kertovat Mekasta. Patricia Crone on todennut, että Quraish-heimoa tai Mekkaa ei mainita missään historiallisessa lähteessä vielä 600-luvulla. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patricia Crone|Nimeke=Meccan Trade and the Rise of Islam.|Vuosi=2004|Sivu=136|Julkaisija=Gorgias Press}}</ref> On myös pidetty mahdottomana, että yhden heimon oletetusti hallitsema kaupunki olisi voinut toimia eri heimojen puolueettomana kokoontumispaikkana pyhien kuukausien aikana.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Peter Townsend|Nimeke=The Meccan Mystery. Probing the Black Hole at the Heart of Muslim History|Vuosi=2018|Sivu=75|Julkaisija=Peter Townsend}}</ref> Esi-islamilaiset lähteet luettelevat 16 pyhiinvaelluskohdetta Arabian niemimaalla, mutta eivät tunne Mekkaa.<ref>Patricia Crone, 1987/2004, 170</ref>

Kalifi [[Abd al-Malik ibn Marwan|Abd al-Malik]] rakennutti vuonna 691 valtakuntansa keskuspyhäkön eli Kalliomoskeijan Jerusalemiin ja kunnosti pääkaupungista sinne johtavan tien pyhiinvaeltajia varten.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, K-H.|Nimeke=Von Ostiran nach Jerusalem und Damaskus. Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte|Vuosi=2008|Sivu=10-34|Julkaisija=Schiler}}</ref> Myös Koraani kertoo, että rukoussuunta oli aluksi Jerusalemiin, kunnes se vaihdettiin Mekkaan. Siirron ajankohta on toistaiseksi tuntematon.