Versio 10. elokuuta 2019 kello 13.10 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta p typo ← Vanhempi muutos		Versio 11. elokuuta 2019 kello 09.10 muokkaa kumoa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 970 muokkausta Parempi näin. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 5: Kronikan varhaisimmat säilyneet käsikirjoitusversiot ovat 1400-luvun jälkipuoliskolta. Kronikka on värikkäästi kirjoitettu kuvaus keskiajalta, joka oli täynnä juonitteluja ja politikointia kuninkaan kruunusta. Kronikan kirjoittajaa tai laatimispaikkaa ei tunneta varmuudella: vaihtoehtoina on esitetty ainakin [[Turku]]a ja [[Tukholma]]a. [[Suomen historia\|Suomen historian]] kannalta teos on tärkeä, koska se kertoo ruotsalaisten vallan ja [[~~Kristinusko~~Katolinen kirkko\|~~kristinuskon~~katolilaisen kirkon]] ~~laajenemisen~~laajenemisesta ~~ajasta suomalaisten pakanalliseksi nimitetylle alueelle~~Suomeen. ~~Todellisuudessa itäinen nykysuomalaisten alue aina Hämeeseen asti oli jo tuolloin vahvasti kreikkalaiskatolinen (bysantinuskoinen).~~ ''Eerikinkronikka'' kertoo sotaretkistä [[Häme\|Hämeeseen]] ja [[Karjala\|Karjalaan]], joita on pidetty [[Toinen ristiretki Suomeen\|toisena]] ja [[Kolmas ristiretki Suomeen\|kolmantena ristiretkenä]] Suomeen. ''Eerikinkronikassa'' on myös muutama suomenkielinen sana, jotka kertovat varhaisesta kielikontaktista, kuten ''[[uisko]]'' (vsko) ''[[Ruuhi\|haapio]]'' (hapa) ja ''majapaikka'' (mäio stadha).<ref name=":0" /> Arkeologi [[Julius Ailio]] on tehnyt kronikan luvusta ”Ristiretki tavasteja vastaan” alla olevan vapaamuotoisen käännöksen, joka kuitenkin pyrkii olemaan uskollinen kronikan alkuperäiselle runomuodolle. Kyseisen kronikan luvun on arveltu käsittelevän niin kutsuttua [[Toinen ristiretki Suomeen\|toista ristiretkeä Suomeen]].<blockquote>''Silloin käski kuningas Erik koko valtakuntaansa,''

Ero sivun ”Eerikinkronikka” versioiden välillä