Ero sivun ”Eerikinkronikka” versioiden välillä

169 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
Parempi näin.
p (typo)
(Parempi näin.)
Kronikan varhaisimmat säilyneet käsikirjoitusversiot ovat 1400-luvun jälkipuoliskolta. Kronikka on värikkäästi kirjoitettu kuvaus keskiajalta, joka oli täynnä juonitteluja ja politikointia kuninkaan kruunusta. Kronikan kirjoittajaa tai laatimispaikkaa ei tunneta varmuudella: vaihtoehtoina on esitetty ainakin [[Turku]]a ja [[Tukholma]]a.
 
[[Suomen historia|Suomen historian]] kannalta teos on tärkeä, koska se kertoo ruotsalaisten vallan ja [[KristinuskoKatolinen kirkko|kristinuskonkatolilaisen kirkon]] laajenemisenlaajenemisesta ajasta suomalaisten pakanalliseksi nimitetylle alueelleSuomeen. Todellisuudessa itäinen nykysuomalaisten alue aina Hämeeseen asti oli jo tuolloin vahvasti kreikkalaiskatolinen (bysantinuskoinen). ''Eerikinkronikka'' kertoo sotaretkistä [[Häme|Hämeeseen]] ja [[Karjala|Karjalaan]], joita on pidetty [[Toinen ristiretki Suomeen|toisena]] ja [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmantena ristiretkenä]] Suomeen. ''Eerikinkronikassa'' on myös muutama suomenkielinen sana, jotka kertovat varhaisesta kielikontaktista, kuten ''[[uisko]]'' (vsko) ''[[Ruuhi|haapio]]'' (hapa) ja ''majapaikka'' (mäio stadha).<ref name=":0" />
 
Arkeologi [[Julius Ailio]] on tehnyt kronikan luvusta ”Ristiretki tavasteja vastaan” alla olevan vapaamuotoisen käännöksen, joka kuitenkin pyrkii olemaan uskollinen kronikan alkuperäiselle runomuodolle. Kyseisen kronikan luvun on arveltu käsittelevän niin kutsuttua [[Toinen ristiretki Suomeen|toista ristiretkeä Suomeen]].<blockquote>''Silloin käski kuningas Erik koko valtakuntaansa,''