Wikipedia

Ero sivun ”Lappalaiset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisäsin loppuun kappaleen nykyajan ongelmista, jotka johtuvat "lappalainen" -sanan monimerkityksellisyydestä.
tarkennettu, laajennettu, korjattu vastaamaan lähdettä, poistettu lähteetön huomautus, osittainen kh
Rivi 2:
[[Tiedosto:Suomen asutus keskiajan alussa.png|thumb|Muun muassa [[maanviljely]]n ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan [[Suomalaiset|suomalaisiin]] samaistetun väestön asuinseuduista [[Suomen keskiaika|keskiajan]] alussa noin vuonna 1150. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua [[Pyyntikulttuuri|pyyntiväestöä]], joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.]]
 
'''Lappalaiset'''-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin [[Keskiaika|keskiajalta]] lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin [[Fennoskandia]]n maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa [[pyyntikulttuuri]]a harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa eteläisessä [[Suomi|Suomessa]] ja [[Ruotsi]]ssa [[limes norrlandicus|havumetsävyöhykkeen etelärajalla]] asti. Nimitys lappalaiset on perinteisesti yhdistetty [[saamelaiset|saamelaisiin]]. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi, vaikka monet pitävät nimitystä loukkaavana. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä ”lappalaiset” oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä [[Saamelaiskielet|saamen kieleen]] palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin. Myös saamen kielestä peräisin olevia lainasanoja on [[Ante Aikio]]n tutkimusten mukaan [[Oulujoki|Oulujoen]] eteläpuolella puhutuissa suomen murteissa suuri määrä todistamassa saamen kielen ja saamelaisten läsnäolosta Keski- ja Etelä-Suomessa. Lappi/lappalaiset on ainoa nimitys, joka on Suomessa riittävän laajalti tunnettu sopiakseen muinaisten saamelaisten nimitykseksi. Sanan merkityksen hämärtyminen liittyneekin vasta siihen aikatasoon, kun suomalaisheimot keskiajalla levisivät pohjoiseen päin assimiloiden itseensä näitä lappalaisia.
 
Sana [[Lappi]] saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan terän syrjää kutsuttiin ''lappeeksi''. Syrjäinen Lappi oli keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä Lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Sanat ''lappi'' ja ''lappea'' eivät kuitenkaan ole minkäänlaisessa luonnollisessa johtosuhteessa toisiinsa -– suomen kielessä ei ole johdinaineksia, joiden perusteella sanat voisivat liittyä toisiinsa. Siksi onkin perusteltu lappi-sanan ja nimityksen [[Skandinaaviset kielet|skandinaavista]] laina-alkuperää (< [[muinaisruotsi]]n ''lappir'', joka olisi puolestaan käännös saamelaisten harvinaisesta omakielisestä nimityksestä).<ref>Häkkinen, Jaakko 2008: Keitä olivat lappalaiset? http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html</ref>
 
Ruotsissa sanaa ''Lapp'' on puolestaan pidetty lainana suomesta, joten väittämä skandinaavisesta alkuperästä on kyseenalainen.<ref>Hellquist, E. 1922. Svensk Etymologisk Ordbok: http://runeberg.org/svetym/0485.html</ref>
Rivi 14:
Suomen lappalaisväestön on kartoittanut viimeksi [[Lapin komitea]] 1940-luvun lopussa, ja kukin yksilö sijoitettiin komiteanmietinnön liitteenä olevaan karttaan. Tiedot kerättiin yleensä seurakunnittain, joissa kirkkoherra laati luettelon seurakuntansa lappalaisista. Saamelaisalueella lappalaiset-nimitystä pidettiin halveksivana, ja sen tilalle tuli nimitys saamelaiset, jolla tarkoitettiin samaa väestöä kuin komiteatyössä kartoitettua. Vuoden 1952 mietinnössään Lapin komitea käyttää kuitenkin jo nimitystä saamelaiset. Suomen saamelaisväestö selvitettiin sitten monipuolisesti 1960-luvun alussa, ja tämän selvityksen pohjalta on syntynyt nykyisten [[Saamelaiskäräjät (Suomi)|saamelaiskäräjävaalien]] äänestysluettelo. Kun nimitys lappalaiset jäi ikään kuin vapaaksi, monet [[Inari]]n ja [[Enontekiö]]n suomalaissukujen jäsenet alkoivat kutsua itseään lappalaisiksi.{{lähde}}
 
Lappalainen-sananKielitoimiston monitulkintaisuussanakirja onmäärittelee johtanuttermiä myöslappalaiset poliittiseenkäytetyn ongelmaansaamelaisista, 2000-luvullaLapin niinasukkaista ja kutsuttunakeskiajalla saamelaiskiistanapyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä.<ref>{{Kirjaviite Verkkoviite| Tekijä osoite= Lehtola, Veli-Pekka https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe| Nimeke nimeke=Kielitoimiston Saamelaiskiista - sortaako Suomi alkuperäiskansaansa sanakirja| Julkaisija julkaisu= Into Kustannus www.kielitoimistonsanakirja.fi| Julkaisupaikka viitattu= Helsinki | Vuosi = 2015 2019-08-09}}</ref>, jossaLappalainen-sanan onmonitulkintaisuus liittyy poliittiseen saamelaisuuden määrittelyä kiisteltykoskevaan saamelaismääritelmästäkamppailuun. ”Lappalainen”-sanalla on varmuudella tarkoitettu ainakin kahta eri asiaa: Ruotsin viranomaismerkinnöissä sillä on tarkoitettu lappalaiselinkeinojen harjoittajaa <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Arell, Nils | Nimeke = Kolonisation i lappmarken, Några näringsgeografiska aspekter | Julkaisija = Scandinavian University Books, Esselte Studium | Vuosi =1977 | Julkaisupaikka = Lund }}</ref> ja toisaalta lappalaisella on tarkoitettu myös kansankielellä etnistä saamelaista kuten tuossa ylempänä todetaan. Vuonna 1996 astui voimaan laki Saamelaiskäräjistäsaamelaiskäräjistä <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974 | Nimeke = Laki saamelaiskäräjistä }}</ref>, jonka 3 §:ssä määritellään laissa tarkoitettu saamelainen. Poliittisista syistä määritelmäänMääritelmään tuli yhtenä objektiivisena kriteerinä se, että saamelaisen tulee olla sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Jälkeenpäin tämä on todettu oikeusministeriössäkin ongelmalliseksi ja vuoden 2018 saamelaiskäräjälain uudistumaisenuudistamista esitöissäkoskevassa hallituksen esityksessä <ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=8850 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta }}</ref> todettiinkintodettiin vanhoista viranomaismerkinnöistä sivulla 27: ”Näissä asiakirjoissa on merkintöjä muistakin saamelaisten nykyisellä kotiseutualueella menneisyydessä asuneista ihmisistä kuin saamelaisista, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan siten välttämättä osoita henkilön polveutuvan saamelaisesta suvusta.” Taustana tälle on se, että lukuisat tutkimukset osoittavat, että viranomaismerkintöjen monet lappalaiset olivat suomalaisia etnisyydeltään <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Nahkiaisoja, Tarja | Nimeke = Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:7 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006 | Sivu = 24 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korpijaakko-Labba, Kaisa | Nimeke = Saamelaiskäräjien maaoikeustyöryhmän selvityksiä osat A - C | Julkaisija = Saamelaiskäräjät }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pääkkönen, Erkki | Nimeke = Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus, Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike | Julkaisija = Acta Universitatis Lapponiensis 153, Lapin yliopisto | Vuosi = 2007 | Sivut = 188-194}}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Enbuske, Matti | Nimeke = Asutuksen ja maankäytön historia keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:6 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki| Vuosi = 2006 | Sivu = 17 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno | Nimeke = Maailma maailmojen välissä, Enontekiön asukkaat, elinkeinot ja maankäyttö 1550 – 1808, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:5 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006}}</ref>. Hallituksen esityksen mukaan saamelaiskäräjälain nykyiseen määritelmään ”saamelainen”, näin otsikoituna, on saatettu liittää maankäyttöä ja -omistusta sekä elinkeinojen harjoittamista koskevia odotuksia.<ref name=":0" />▼
Nimitystä lappalaiset ei pidä käyttää [[Lapin maakunta|Lapin nykymaakunnan]] alueella asuvista tai sieltä kotoisin olevista (suomalaisista) henkilöistä, vaan oikea termi heistä on ''lappilaiset''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?page=results&UI=fi80&Opt=8&dic=1&SearchWord=lappilainen&Search.x=0&Search.y=0&SearchMode=1 | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja}}</ref>
 
▲Lappalainen-sanan monitulkintaisuus on johtanut myös poliittiseen ongelmaan 2000-luvulla niin kutsuttuna saamelaiskiistana <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke = Saamelaiskiista - sortaako Suomi alkuperäiskansaansa | Julkaisija = Into Kustannus | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2015 }}</ref>, jossa on kiistelty saamelaismääritelmästä. ”Lappalainen”-sanalla on varmuudella tarkoitettu ainakin kahta eri asiaa: Ruotsin viranomaismerkinnöissä sillä on tarkoitettu lappalaiselinkeinojen harjoittajaa <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Arell, Nils | Nimeke = Kolonisation i lappmarken, Några näringsgeografiska aspekter | Julkaisija = Scandinavian University Books, Esselte Studium | Vuosi =1977 | Julkaisupaikka = Lund }}</ref> ja toisaalta lappalaisella on tarkoitettu myös kansankielellä etnistä saamelaista kuten tuossa ylempänä todetaan. Vuonna 1996 astui voimaan laki Saamelaiskäräjistä <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974 | Nimeke = Laki saamelaiskäräjistä }}</ref>, jonka 3 §:ssä määritellään laissa tarkoitettu saamelainen. Poliittisista syistä määritelmään tuli yhtenä objektiivisena kriteerinä se, että saamelaisen tulee olla sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Jälkeenpäin tämä on todettu oikeusministeriössäkin ongelmalliseksi ja vuoden 2018 saamelaiskäräjälain uudistumaisen esitöissä <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=8850 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta }}</ref> todettiinkin vanhoista viranomaismerkinnöistä sivulla 27: ”Näissä asiakirjoissa on merkintöjä muistakin saamelaisten nykyisellä kotiseutualueella menneisyydessä asuneista ihmisistä kuin saamelaisista, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan siten välttämättä osoita henkilön polveutuvan saamelaisesta suvusta.” Taustana tälle on se, että lukuisat tutkimukset osoittavat, että viranomaismerkintöjen monet lappalaiset olivat suomalaisia etnisyydeltään <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Nahkiaisoja, Tarja | Nimeke = Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:7 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006 | Sivu = 24 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korpijaakko-Labba, Kaisa | Nimeke = Saamelaiskäräjien maaoikeustyöryhmän selvityksiä osat A - C | Julkaisija = Saamelaiskäräjät }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pääkkönen, Erkki | Nimeke = Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus, Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike | Julkaisija = Acta Universitatis Lapponiensis 153, Lapin yliopisto | Vuosi = 2007 | Sivut = 188-194}}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Enbuske, Matti | Nimeke = Asutuksen ja maankäytön historia keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:6 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki| Vuosi = 2006 | Sivu = 17 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno | Nimeke = Maailma maailmojen välissä, Enontekiön asukkaat, elinkeinot ja maankäyttö 1550 – 1808, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:5 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006}}</ref>.
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lappalaiset”