Ero sivun ”Platina” versioiden välillä

Platinaa on luonnossa puhtaana sekä [[malmi|malmeissa]] että saostuneena muihin metalleihin. Platinaa käytetään [[kemianteollisuus|kemianteollisuudessa]], [[nestekidenäyttö|neste­kide­näytöissä]],<ref name=HS />, tietokoneiden [[kiintolevy|kovalevyjen]] päällystämiseen,<ref name=HS />, [[katalysaattori]]na<ref name=HS />, [[koru]]issa,<ref name=HS />, [[kuitulasi]]ssa, laboratorioesineissä, lääketieteessä,<ref name=HS />, standardipainoissa ja -mitoissa,<ref name=HS />, termoelementti-lejeeringeissä sekä [[koboltti|koboltin]] kanssa vahvojen [[magneetti]]en valmistukseen.<ref name ="karamaki">{{Kirjaviite | Tekijä =E. M. Karamäki | Nimeke =Epäorgaaniset kemikaalit | Vuosi =1983 | Sivu =50 | Julkaisija =Kustannusliike Tietoteos | Tunniste =ISBN 951-9035-61-3 }}</ref> Platina kestää hyvin [[korroosio]]ta ja [[happo]]ja, joten [[elektrolyysi]]ssä käytettäviä [[elektrodi|elektrodeja]] tehdään platinasta. Lämpöherkkiin vastuksiin käytetään platinalankaa.

Luonnon platina on seos kuudesta [[isotooppi|isotoopista]]: ¹⁹⁰Pt, ¹⁹²Pt, ¹⁹⁴Pt, ¹⁹⁵Pt, ¹⁹⁶Pt ja ¹⁹⁸Pt. Näistä yleisin on ¹⁹⁵Pt (33,8%) ja sitä seuraavat ¹⁹⁴Pt (32,9%), ¹⁹⁶Pt (25,3%), ¹⁹⁸Pt (7,21%), ¹⁹²Pt (0,78%) ja ¹⁹⁰Pt (0,0127%).<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/science/platinum | Nimeke = Platinum | Julkaisu = Encyclopædia Britannica Online | Viitattu = 8.4.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Näistä viisi on pysyviä isotooppeja, mutta harvinainen ¹⁹⁰Pt on heikosti radioaktiivinen [[alfasäteily|alfasäteilijä]]. Sen [[puoliintumisaika]] on 650±30 miljardia vuotta. Myös isotoopin ¹⁹⁸Pt on teoreettisesti ennustettu hajoavan (puoliintumisaika vähintään 3,20·10¹⁴ vuotta), mutta sellaista ei ole havaittu kokeellisesti, joten isotooppia pidetään stabiilina.<ref name="nubase2016">{{Lehtiviite | Tekijä = Audi, G. et al. | Otsikko = The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties | Julkaisu = Chinese Physics C | Vuosikerta = 41 | Numero = 3 | Sivut = 030001-1-030001-138 | Julkaisija = IOP Publishing | Ajankohta = 2017 | Doi = 10.1088/1674-1137/41/3/030001 | Kieli = {{en}} | www = http://amdc.in2p3.fr/nubase/2017Audi03.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 8.4.2018}}</ref> Nämä puoliintumisajat ovat niin pitkiä, ettei luonnon platinan hyvin vähäisellä radioaktiivisuudella ole käytännön merkitystä. <!-- Britannicassa virhe: väittää ¹⁹²Pt pitkäikäiseksi alfasäteilijäksi -->