Ero sivun ”Tuuba” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Tuuba nykyisin: w |
→Tuuba nykyisin: Korjaus: Pituudenvaihtelut aistitaan äänenvaihteluina. >>> Pituudenvaihtelut aistitaan äänen korkeuden vaihteluina. |
||
Rivi 27:
Tuuba on ottanut asemansa sinfoniaorkesterissa nopeammin kuin mikään soitin{{lähde}} – vajaassa kahdessa sadassa vuodessa se on kehittynyt bassotorven prototyypistä nykyiseen asemaansa vaskisektion pohjana.
Tuuban toimintaperiaate on sama kuin kaikissa vaskisoittimissa: huulet saavat [[suukappale]]en avulla ilmapatsaan värähtelemään soittimen sisällä, ja venttiilikoneistolla muutetaan ilmapatsaan pituutta. Pituudenvaihtelut aistitaan
Tuuban ääni on soittimen rakenteesta johtuen pyöreä ja pehmeä, kovemmilla äänenvoimakkuuksilla äänestä tulee läpitunkevan peltinen. Tuuban rakenne on tasaisesti laajeneva, toisin kuin pasuunalla tai trumpetilla (vrt. [[kooninen]]). Tästä seuraa, että kovaa soitettaessa tuuban ääni menettää sonoriteettinsa, toisin kuin kooniset soittimet. Toisaalta tuuban dynaaminen skaala on huomattavan laaja ennen kuin [[sonoriteetti|sonoriteetin]] aiheuttavat [[formantti|formantit]] peittyvät.
Orkesteri[[partituuri|partituureissa]] tuuban nuotinnus on usein kirjoitettu C-vireiselle tuuballe, mutta B- ja Es-kirjoitetut tuubastemmat eivät ole harvinaisia. Klassisissa sinfoniaorkesterin teoksissa tuubisti ei soita minuuttimääräisesti paljon seurauksella, että soittajan soittoherkkyyden, [[Ansatsi|ansatsin]], tulee olla hyvä.{{selvennä}}
==Tuuban muunnoksia==
| |||