Ero sivun ”Kaarina Maununtytär” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lepax (keskustelu | muokkaukset)
p wfix, typo
Rivi 78:
== Vapautuminen ja elämä Liuksialan kartanossa ==
[[Tiedosto:Turku Castle.jpg|thumb|right|Kaarina vapautettiin Eerikin kuoleman jälkeen 20. maaliskuuta 1577 [[Turun linna]]sta, jossa hän oli ollut vangittuna lähes viisi vuotta.]]
Kevättalvella 1577 Kaarina Maununtyttären saavutti sanoma Ruotsista, jossa kerrotiin hänen puolisonsa Eerikin kuolleen Örbyhusissa 26. helmikuuta. Tämän jälkeen KaarinallaKaarinaa ei enää ollut tarvettatarpeen ollapitää vangittuna. Yhdeksän vankeusvuoden jälkeen Kaarina Maununtyttärelle ja hänen tyttärelleen, lähes koko elämänsä vankiloissa viettäneelle 10-vuotiaalle Sigridille koitti elämä vapaudessa. Kaarinalla ei ollut lainkaan omia varoja, vaan hän oli yhä täysin riippuvainen vangitsijastaan eli omasta langostaan Juhanasta. Tyypillistä kaikille Kustaa Vaasan pojille oli kuitenkin se, että huolimatta keskinäisistä erimielisyyksistään he aina kunnioittivat toistensa vaimoja ja hylättyjä jalkavaimoja.
 
Vajaa kuukausi Eerikin kuoleman jälkeen, 20. maaliskuuta 1577 Juhana III läänitti "rakkaalle rouva Kaarina Maununtyttärelle, velivainajamme kuningas Eerikin leskelle" [[Liuksialan kartano]]n "Ylä-Satakunnassa" siihen kuuluvine 26 [[verotila|verotaloineen]], niin että hän "edellä mainitut kartanon ja verotalot kaikkine korkoineen ja veroineen, jotka niistä koituvat ja pitää maksaa, saa esteettä nauttia ja pitää". Liuksialan kartano sijaitsi [[Kangasala]]n pitäjässä vajaat 20 kilometriä itäkaakkoon nykyisestä Tampereesta. Se oli suurimpia kartanoita "Ylä-Satakunnassa" kuten tätä Hämeen osaa siihen aikaan kutsuttiin. Kartanon oli yhdistänyt useista eri taloista vuonna 1556 Kustaa Vaasa, joka oli tällöin luonut [[Roine]]en rannalle kuninkaankartanon, joka sitten aina Kaarinan tuloon asti vuoteen 1577 oli Ylä-Satakunnan voudin asemapaikka. Liuksialan kartanon tilien mukaan kartanossa söi 40 henkeä "huovien ruokapöydässä", joten kartano lienee ollut henkilökunnaltaan hyvin suuri. Viljeleminen seudulla oli kuitenkin vaikeaa ja aivan erilaista kuin Lounais-Suomen viljavissa kartanoissa. Kartanon päärakennuksesta oli vain viisi kilometriä linnuntietä [[Vääksyn kartano]]n pihapiiriin, jonka omisti Juhanan entinen pitkäaikainen jalkavaimo [[Kaarina Hannuntytär]].<ref>Cardberg s. 133</ref>