Ero sivun ”Carl Friedrich Gauss” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
läpikäyntiä |
kh |
||
Rivi 35:
Gaussin lapsuudesta on olemassa paljon [[anekdootti|anekdootteja]], joita hän kertoi itsekin mielellään, mutta niiden totuudenmukaisuudesta ei ole varmuutta. Kerran hän putosi veteen, kun hän oli leikkimässä kotitalon läheisyydessä sijaitsevalla kanavalla, mutta hänet pelastettiin täpärästi. Gauss oppi jo varhain lukemaan kuuntelemalla, kun muut perheenjäsenet lukivat saamiaan kirjeitä ääneen. Hänen sanotaan olleen hyvä päässälaskija jo ennen kouluikää. Tästä kertoo esimerkiksi seuraava tarina: Gebhard Gauss vei 3-vuotiaan poikansa kesäisenä päivänä työpaikalleen muurausyritykseen. Kesken palkanlaskijan töiden poika huusi kovaan ääneen isälleen: ”Isä, nämä laskelmat ovat väärin!” Hämmentyneet läsnäolijat huomasivat pian virheen. Myöhempinä vuosina Gauss naureskeli asialle sanoen, että oppi laskemaan ennen kuin lukemaan.<ref>''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 12</ref> Piti tarina paikkansa tai ei, Gaussia voidaan matemaattisten taitojensa perusteella pitää [[lapsinero]]na.<ref name="Britannica"/>
Seitsemänvuotiaana Gauss aloitti koulunkäynnin kahdensadan oppilaan St. Katharinen-Volksschulessa (''Pyhän Katariinan kansakoulu''). Koulun rehtorina oli J. G. Büttner. Kerran 10-vuotias Gauss pääsi opiskelemaan aritmetiikkaa noin 15-vuotiaiden oppilaiden kanssa. Büttner antoi luokalle
Büttner alkoi suunnitella lahjakkaan oppilaansa koulutusta ja kutsui Gaussin isän keskustelemaan asiasta henkilökohtaisesti. Isä suhtautui yllättävän suopeasti Büttnerin ehdotukseen, että pojalle annettaisiin päivittäisen [[rukki|rukilla]] kehräämisen sijasta lupa lukea matematiikkaa. Keskustelun jälkeen isän sanotaan vieneen rukin takapihalle ja pilkkoneen sen polttopuiksi. Isä oli kuitenkin vihoissaan, kun pojasta ei tulisikaan työläistä.<ref name="MaN 159">''Of Men and Numbers: The Story of the Great Mathematicians'', s. 159</ref> Gaussin äidin sukulaiset olivat kauhuissaan, sillä vanhan uskomuksen mukaisesti Jumalan suosikit<!--ei viitata kotieläimiin vaan "lempilapsiin"--> kuolisivat nuorina. Hyvä laskupää merkitsisi siis lyhyttä elämää.<ref name="CF 13"/>
Rivi 73:
[[Napoleonin sodat]] sotkivat Gaussin elämää. Selvimmin tämä tuli esille, kun häntä tukenut herttua sai surmansa vuonna 1806 taisteltuaan ranskalaisia vastaan [[Preussi]]n ja Itävallan armeijoiden johdossa. Kun stipendirahat loppuivat, Gaussin oli pakko hankkia töitä, mikä ei tosin tuottanut ongelmia. Gauss oli uransa huipulla, ja hänet haluttiin kaikkialle. [[Alexander von Humboldt]] sai hänet töihin Göttingenin yliopiston observatorioon, jonne Olbers oli jo aiemmin häntä ehdottanut. Tarinan mukaan Humboldt kysyi [[Pierre-Simon Laplace|Laplacelta]], kuka olisi Saksan paras matemaatikko. Tähän Laplace vastasi: ”[[Johann Friedrich Pfaff]].” Vastauksesta yllättyneenä Humboldt kysyi heti perään, mitä mieltä Laplace sattui olemaan Gaussista. Tämä vastasi: ”Voi, Gauss on tietenkin maailman suurin matemaatikko!” Gaussin työhön kuului myös opettaminen Göttingenin yliopistossa. Hän inhosi opettamista yli kaiken, eivätkä oppilaatkaan pitäneet hänestä opettajana sen enempää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rc23.overture.com/d/sr/?xargs=15KPjg1mlSt5auwuf0L%5FiXEbqUkwwBlJm99MhoC%2DdwFqAv8HMZWfYuPa7By%5FVIZe1mnwfQyoTniaAfOqz2kPyUEAqGW1KIEf393o%5FSnN8wYf7kGpJR1uYhsXrYrpcYMX4CdD%5FmdIThwLufZIeWdyMXkdlaol7MrLM9mZ3pjYhaRfmczgM89lTCcMMJ7KI%5F0JaXH6ocGL8NO53ZmTmJLdgc1ZkxwfPyZz9taH7moSwT0gvCYGki%5FrGROdpX%5FerxmI%2DbaeXj3I0IfRWe9dVT2A%2E%2E | Nimeke =Berliinistä Göttingeniin – matematiikan kehityksestä 1800-luvulla | Tekijä =Mirja Hartimo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos | Viitattu = 16.6.2008 | Kieli = }}</ref> Tässä Göttingenin yliopiston tähtitieteen professorin hän toimi vuodesta 1807<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 588| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> elämänsä loppuun asti.
Braunschweigin herttuan kuolemaa seuranneen kolmen vuoden aikana Gaussin läheisistä kuolivat hänen isänsä, Johann Bentze -setänsä, vaimonsa ja kolmas lapsensa. Gaussin saama palkkakaan ei ollut erityisen suuri. Lähipiiri kritisoi voimakkaasti Gaussin ajankäyttöä: hänen ei olisi pitänyt tuhlata aikaansa tutkimuksiinsa vaan käyttää se paremmin tuottaviin askareisiin. Gauss oli tämän kaiken vuoksi todella masentunut. Päiväkirjaansa hän merkitsi: ”Kuolema on minulle elämää läheisempi.” Vaikka Johanna-vaimon kuolema oli suuri menetys, Gauss meni naimisiin vuoden sisällä Fredrica Wilhelmine Waldeckin kanssa. Häät pidettiin 4. elokuuta 1810.<ref>''Of Men and Numbers: The Story of the Great Mathematicians'', s. 172</ref> Heille syntyi yhteensä kolme lasta; Eugene, Wilhelm ja Theresa. Sitten Minna – kuten Gauss vaimoaan kutsui – sairastui pahaan tuberkuloosiin. Gauss teki parhaansa vaimonsa ja kodin hoitamiseksi. Se ei riittänyt, vaan Gauss kutsui leskeksi jääneen äitinsä luokseen asumaan. Gauss itse oli lupautunut Hannoveriin maanmittaajaksi. Hyvää maanmittaaja tarvittiin, koska muiden muassa maanviljelijöillä oli kiistoja rajalinjoista. Gauss käytti mittauksissaan [[kolmiomittaus]]menetelmää, joka on
{{Sitaatti2|right|Käske hänen odottaa hetki – olen kohta valmis.|Gauss tarinan mukaan palvelijalle [työskennellessään], kun tämä oli kertonut hänen vaimonsa tekevän kuolemaa<ref name="Of Men_174">''Of Men and Numbers: The Story of the Great Mathematicians'', s. 174</ref>}}
| |||