Ero sivun ”Kytäjän kartano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätietoa ja viite Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 21:
Vuonna [[1931]] Kytäjän kartanoa viljeltiin viitenä eri maatilana, joilla kullakin oli omat rakennukset ja kotieläimet. Kyseisillä tiloilla oli yhteensä 76 [[hevonen|hevosta]], 630 [[lehmä]]ä, 100 [[sika]]a ja 200 [[kana]]a. Kartanon kokonaispinta-ala oli 10 500 hehtaaria, josta oli metsää 8 102 hehtaaria, peltoa 774 hehtaaria ja puutarhaa kaksi hehtaaria sekä loput kitu- ja joutomaita.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Felix Jonasson, Akseli Kivialho ja K. Kivialho (toim.) | Nimeke= Suomen maatilat I | Vuosi=1931 | Sivu= palsta 252 | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | }}</ref>
Kytäjän kartanon ympäristössä elää yksi Suomen kolmesta [[kuusipeura]]populaatiosta. Ensimmäiset yksilöt tuotiin alueelle [[Ruotsi]]sta vuosina 1953–1954.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nummi, Petri| Nimeke = Suomeen istutetut riistaeläimet| Vuosi = 1988| Sivu = 30–32| Selite = (Julkaisusarjan 9. osa. 2. uudistettu painos)| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Helsingin yliopisto, Maatalous- ja Metsäeläintieteen Laitos| Tunniste = ISBN 951-45-4760-8 }}</ref> Alueella elää [[valkohäntäpeura]]<nowiki/>populaatio. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kytaja.fi/kytajan-alue/|nimeke=Kytäjän alue|julkaisu=Kytäjä|viitattu=2019-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kartanonriista.fi/metsastyspalvelut/|nimeke=Metsästysjahdit Kytäjällä {{!}} Kartanon Riista|viitattu=2019-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kartanon mailta nostettiin energiantuotantoon suuret määrät [[polttoturve]]tta kivihiilipulan vuoksi. Työstä vastasi sitä varten perustettu yhtiö Turvela Oy.
| |||