Ero sivun ”Glyfosaatti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
'''Glyfosaatti''' on huoneenlämmössä [[kiinteä]]ä, värittömistä kiteistä muodostuva yhdistettä, jota käytetään [[rikkakasvi]]en [[Kemiallinen torjunta|kemialliseen torjuntaan]]. Sen [[kemiallinen kaava]] on C<sub>3</sub>H<sub>8</sub>NO<sub>5</sub>P ja [[rakennekaava]] on HOOCCH<sub>2</sub>NHCH<sub>2</sub>PO(OH)<sub>2</sub>. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä ''N-(fosfonimetyyli)glysiini'' ja ''N-(fosfonometyyli)glysiini''. Se on luonnollisesta aminohaposta [[glysiini]]stä tehty [[fosfonaatti]]johdannainen. [[torjunta-aine|Rikkaruohontorjunta-aineena]] se esiintyy isopropyyliamiinisuolana. Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä ''[[Roundup]]'', jonka patentti on rauennut vuonna 2000, sekä ''Rambo'' ja ''Keeper''.
Suomessa glyfosaatti on yleisimmin rikkakasvien torjuntaan käytetty kasviensuojeluaine ja [[Turvallisuus- ja kemikaalivirasto|Tukesin]] mukaan se on käytössä yhteensä noin 40 valmisteessa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Kemikaalij%C3%A4tti-Bayer-puolustaa-vimmaisesti-kiistelty%C3%A4-torjunta-ainetta-%E2%80%93-oikeusjuttuja-nostettu-Yhdysvalloissa-yli-18-000/1412701?pwbi=b0d63679f997fdd199a73c450d66d3e6|nimeke=Kemikaalijätti Bayer puolustaa vimmaisesti kiisteltyä torjunta-ainetta – oikeusjuttuja nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000|tekijä=STT|julkaisu=savonsanomat.fi – Savon Sanomat|viitattu=2019-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomessa astui vuoden 2018 kevättalvella voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Nimeke=Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä|Tekijä=Kari Ikävalko|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=26.9.2016|Arkisto=http://web.archive.org/web/20180811065203/https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Viitattu=11.8.2018}}</ref> Suomessa useat kunnat ovat päättäneet olla käyttämättä glyfosaattipohjaisia rikkamyrkkyjä. Glyfosaatin sijasta on rikkakasvien torjunnassa käytetty kuumavesipesureita ja liekitystä. Suomalaisessa maanviljelyksessä ainetta käytetään [[Juolavehnä|juolavehnän]] torjunnassa, jolloin sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa glyfosaattia käytetään viljan tuleennuttamiseen, mutta Suomessa se on kiellettyä.<ref name=":1" />
Glyfosaatin [[moolimassa]] on 169,1 g/mol, [[sulamispiste]] alle 234 °C (hajoaa), suhteellinen [[tiheys]] 1,7 g/cm<sup>3</sup> ja [[CAS-numero]] 1071-83-6. Glyfosaattia liukenee 25 °C:een veteen 1,2 g/100 ml. Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua [[Myrkyllisyys|myrkyllisiä]] huuruja, jotka sisältävät [[Typpi|typen]] ja [[fosfori]]n [[oksidi|oksideja]]. Glyfosaatti syövyttää [[rauta]]a ja galvanoitua [[teräs]]tä.{{Lähde}}
| |||