Ero sivun ”Vilho Helanen” versioiden välillä

'''Vilho Veikko Päiviö Helanen''' (vuoteen [[1905]] Helander, [[24. marraskuuta]] [[1899]] [[Oulu]] – [[8. kesäkuuta]] [[1952]] [[Frankfurt am Main|Frankfurt]], [[Länsi-Saksa]]) oli suomalainen [[kirjallisuus|kirjailija]], tiedemies, poliitikko, AKS:n puheenjohtaja ja lehtimies. Helanen oli suomalaisen [[dekkari]]kirjallisuuden pioneereja. Hän toimi [[Suomalainen puolue|vanhasuomalaisen]] [[OP Vakuutus|henkivakuutusyhtiö Salama]]n johtokunnan sihteerinä [[1922]]–[[1941]]1922–1941, sekä [[viipuri]]laisen Keskinäisen eläke-kassan johtajana vuosina [[1942]]–[[1945]]1942–1945.

Vilho Helanen pääsi ylioppilaaksi 1918 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[Helsingin yliopisto]]ssa [[1922]] pääaineinaan [[historia]] ja [[kansantalous]]tiede. HänHänestä tuli filosofian maisteri 1923 ja hän väitteli [[filosofian tohtori]]ksi [[1937]]. <ref name=aika34/>

Helanen otti vapaaehtoisena osaa [[Viro]]n vapaussotaan [[1919]]. Hän liittyi heimoaatteelliseen [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-Seuraan]] (AKS) vuonna [[1923]] jäsenenä n:o 91 (jäsen n:o 1 oli [[Elias Simojoki]])<ref name=Esk04_180>Eskelinen 2004, 180</ref> ja toimi seuran puheenjohtajana [[1927]]–[[1928]]1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien "vanhojen" noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka.<ref name=Esk04_180 /> Kolmekymmentäluvulla Helanen antoi tukensa [[Lapuan liike|Lapuan liikkeelle]] ja liittyi [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen kansanliikkeen]] (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosesta]].

[[Jatkosota]]a Helanen nimitti "pyhäksi sodaksi". "Nyt luodaan eheän, yksimielisen, elämäntahoisen kansamme voimalla [[Suomi]], jonka yltä idän uhka on iäksi poissa", hän kirjoitti päätoimittamassaan [[Suomen heimo|Suomen Heimo]] -lehdessä [[1941]]. Helanen oli [[Suur-Suomi]] -aatteen innokas kannattaja. Hän toimi [[talvisota|talvisodan]] aikana propagandatehtävissä ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana valtionlainojen [[propaganda]]toimikunnan puheenjohtajana, [[Itä-Karjala]]n sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä [[sisäasiainministeriö]]n edustajana [[Tallinna]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://estofilia.finland.ee/2018/01/vilho-helanen.html | Nimeke = Vilho Helanen | Julkaisu = Estofilia | Julkaisupaikka = Tallinna | Ajankohta = 2018 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 4.5.2018 | Kieli = {{et}}, {{fi}} }}</ref>

Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin, ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin. Helanen sai syytteen ja myöhemmin puolen vuoden kuritushuonetuomion [[maanpetos|maanpetoksellisesta]] toiminnasta avustettuaan [[Saksa]]n hyväksi vakoillutta tanskalaista insinööriä, [[Thoralf Kyrre]]ä välirauhan aikana. Vapauduttuaan vankilasta [[1951]] Helanen jatkoi luovaa kirjallista työskentelyä.

Helanen aloitti [[novelli]]en kirjoittamisen [[sanomalehti]]in jo 17-vuotiaana. Hän toimi [[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehden]] päätoimittajana [[1924]]–[[1926]]1924–1926 ja Suomen Heimo -lehden päätoimittajana [[1938]]–[[1944]]1938–1944. Helasen ensimmäinen kirja, omakohtaisiin kokemuksiin perustunut muistelmateos ''Suomalaiset Viron vapaussodassa'' julkaistiin [[1921]]. Ensimmäisessä rikosromaanissaan ''Helsingissä tapahtuu'' ([[1941]]), jonka Helanen kirjoitti salanimellä Heikki Aksila, hän loi sittemmin yli-inhimillisiin mittoihin kasvaneen sankarinsa, [[varatuomari]] Kaarlo Raudan, kaikkea pahuutta vastaan taistelevan suoraselkäisen aatteen miehen.