Wikipedia

Ero sivun ”Helsinki-Malmin lentoasema” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 188.238.21.169 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Harria tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 46:
Aero O/Y:n, nykyisen [[Finnair]]in, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille<ref name="aero1937s172">Aero 1937 s. 172</ref> muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. [[Dag Englund]]in ja [[Vera Rosendahl]]in suunnittelema, [[Funktionalismi|funktionalistista]] tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,<ref name="rakennusperinto_malmi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Malmin_lentoasema/ | Nimeke = Malmin lentoasema eilen ja tänään | Tekijä = Pesu, Minna | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rakennusperinto.fi | Ajankohta = 26.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöministeriö, Museovirasto | Viitattu = 5.8.2011 | Kieli = }}</ref><ref name="museovirasto_malmi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf | Nimeke = Malmin lentoasema, Helsinki 1938 | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = Rakennusperinnön vuosi 2003 | Ajankohta = 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 5.8.2011 | Kieli = }}</ref> ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15.&nbsp;toukokuuta 1938. Kentän avajaiset olivat osa juuri [[SILI II -ilmailunäyttely 1938|meneillään ollutta kansainvälistä ilmailunäyttelyä]]. Kentän vihkiäisten juhlavieraina olivat presidentti Kallion sairastuttua puoliso [[Kaisa Kallio]], marsalkka [[Mannerheim]] ja pääministeri [[A. K. Cajander]].<ref name="Kallio">{{Kirjaviite | Tekijä = Sakari Virkkunen | Nimeke = Kallio - Talonpoikaispresidentti | Kappale = 6. Kohtalokas pääsiäinen | Sivut = 87 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1983 | www = | www-teksti =| Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.11.2018 | Kieli = | Tunniste =ISBN 951-1-07600-0}}</ref>Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.
 
Malmin lentokenttä suunniteltiin kokonaisuutena alusta lähtien [[kansainvälinen lentoasema|kansainväliseksi lentoasemaksi]] yhtenä ensimmäisistäeieidensimmäisistä maailmassa.{{lähde}} Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina [[Petsamo]]on saakka. Ennen sotaa ja sotien välisenä aikana Malmille liikennöi päivittäin koneita [[Berliini|Berliinistä]], [[Amsterdam|Amsterdamista]], [[Tallinna|Tallinnasta]] ja [[Varsova|Varsovasta]]. Ruotsista lentoja oli  kaksi kertaa päivässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/lentokentta/kensivi.htm|nimeke=Malmin lentokenttä|tekijä=Liisa Nordman|julkaisu=www.helsinki.fi|viitattu=2018-01-16}}</ref>
 
[[Talvisota]] keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilasleeieieeikntojasotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi [[liittoutuneiden valvontakomissio]]n haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa. Tänä aikana siviililennot siirrettiin [[Hyvinkään lentokenttä|Hyvinkään lentokentälle]]'''.''' <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/lentokentta/malalku.htm|nimeke=Malmin lentokenttä|tekijä=LeekiisaLiisa Nordman|julkaisu=www.helsinki.fi|viitattu=2018-01-16}}</ref>
 
Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eoeoeteeneteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut [[kiitotie]]t vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. [[Kustannuslaskelma]]t osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, [[paalutus|paaluttaminen]] ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.
 
Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen [[Helsinki-Vantaan lentoasema]] valmistui. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema”