Versio 3. elokuuta 2019 kello 17.33 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 435 muokkausta kirjasta lisää; yhdistellään osioita, pois toistoa, pois joitain lähteettömyyksiä; johdantoa ehkä selkeämmäksi ← Vanhempi muutos		Versio 3. elokuuta 2019 kello 17.38 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 435 muokkausta yksi kappale oli väärässä paikassa, korvataan sillä aiempi Uudempi muutos →
Rivi 52: [[Valo]] on värien kokemisen edellytys. Koettu väri riippuu olennaisesti valon laadusta.<ref>Rihlama 1997, s. 8.</ref> Valo on [[Sähkömagneettinen säteily\|sähkömagneettista säteilyä]], jonka jokaista väriä vastaa oma [[Aallonpituus\|aallonpituutensa]]. Päivänvalon kirjossa ovat spektrin kaikki värit pitkäaaltoisimmasta punaisesta lyhytaaltoisimpaan violettiin.<ref>Rihlama 1997, s. 10.</ref> Valonlähteen lähettämän valon väri riippuu sen spektrijakaumasta. Suora auringonvalo on lämpimämmän sävyinen kuin keskipäivänvalo ja pohjoisen taivaan valo, joissa on enemmän sinistä. Keinovaloissa on keskenään erilaisia spektrijakaumia, jotka tekevät niiden valosta kylmää tai lämmintä. Esimerkiksi [[Hehkulamppu\|hehkulampun]] valo on erittäin punavoittoista.<ref>Rihlama 1997, s. 19–20.</ref> Valoa voidaan saada aikaan myös esimerkiksi [[loistelamppu\|loistelampuilla]], [[laser]]illa ja [[LED]]eillä. Näiden lähettämän valon aallonpituusjakauma ja sen väri riippuu pääasiassa käytetyistä materiaaleista. Laserin lähettämä valo on täysin yksiväristä eli [[monokromaattinen\|monokromaattista]], toisin sanoen siinä esiintyy vain yhtä aallonpituutta. Väriaistimus on harvoin [[Monokromaattinen säteily\|monokromaattista]] tietä syntynyt, sillä aistittu säteily sisältää yleensä vaihtelevassa määrin kaikkia aallonpituuksia. Värivaikutelma muodostuukin aallonpituuksien painopisteen sijaintikohdan mukaisesti. Värin sävy koetaan sitä kirkkaampana, mitä hallitsevampi on valon valta-aallonpituus ja mitä vähäisempi on siitä poikkeavan säteilyn osuus.<ref>Rihlama 1997, s. 24.</ref>▼ Jos valo ei ole [[monokromaattinen\|monokromaattista]], vaan koostuu eri aallonpituuksista, sen aistittu väri riippuu valon [[spektri]]stä ja näiden osavärien yhdistelmästä. [[Spektroskopia]]ssa [[valkoinen valo]] tarkoittaa valoa, jonka spektri [[taajuus\|taajuuden funktiona]] on tasainen, eli se sisältää yhtä paljon kaikkia näkyvän valon [[taajuus\|taajuuksia]]<ref>{{Verkkoviite \|Osoite = http://www.cs.helsinki.fi/group/goa/light/light.html \| Nimeke = Valon ominaisuudet}}</ref>. ==== Valonlähteen väri ==== Rivi 85: [[Japani]]laisella [[Ritariperhoset\|ritariperhoslajilla]] on voitu tutkimuksissa todeta pentakromaattinen värinäkökyky. Lajilla on viidelle eri [[aallonpituus]]alueelle herkistyneitä [[reseptori\|reseptoreita]] silmissään ja ne pystyvät näkemään näkyvän valon lisäksi [[UV]]- ja [[infrapunavalo]]n. Useilla [[lintu]]lajeilla on myös todettu erinomainen, ihmissilmän kykyjä paljon laajempi [[väriaisti]]. ▲Väriaistimus on harvoin monokromaattista tietä syntynyt, sillä aistittu säteily sisältää yleensä vaihtelevassa määrin kaikkia aallonpituuksia. Värivaikutelma muodostuukin aallonpituuksien painopisteen sijaintikohdan mukaisesti. Värin sävy koetaan sitä kirkkaampana, mitä hallitsevampi on valon valta-aallonpituus ja mitä vähäisempi on siitä poikkeavan säteilyn osuus.<ref>Rihlama 1997, s. 24.</ref> ==== Havaittu ja mitattu väri ====

Ero sivun ”Väri” versioiden välillä