Ero sivun ”Ploidia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pari kuvaa, lähteiden tarkistus ja korjaus sekä mallineet. |
|||
Rivi 1:
'''Ploidia''' tarkoittaa [[Analogia ja homologia#Homologia|homologisten]] [[kromosomi|kromosomistojen]] määrää [[solu]]ssa. Kromosomistojen määrä voi vaihdella organismin sisällä. Tyypillinen [[somaattinen solu]] on diploidi, [[sukusolu]] taas haploidi.
== Haploidia ==
[[Kuva:Haploid vs diploid.svg|upright|pienoiskuva|Haploidin ja diploidin ero.]]
Haploidin solun [[tuma]]ssa on yksinkertainen lajiominainen kromosomisto. Suvullisesti lisääntyvien eliöiden sukusolut ovat haploideja ja ne sisältävät haploidisen kromosomiannoksen. Haploidia kromosomistoa merkitään kirjaimella n. Ihmisen haploidinen kromosomiluku on n = 23.
Haploideissa soluissa tai yksilössä mutaatioiden vaikutus geenitoimintaan tulee suoraan näkyviin niiden [[fenotyyppi|fenotyypissä]], koska vastinkromosomin puuttuessa niillä ei ole normaalisti toimivaa kopiota geenistä. Haploidivaiheessa tapahtuu myös helposti valintaa ja haitallisten mutaatioiden karsiutumista, mikäli geenivirhe esimerkiksi rajoittaa elintärkeitä solun perustoimintoja.
== Diploidia ==
Diploidin solun tuma sisältää kaksi homologista kopiota kustakin [[kromosomi|kromosomista]]. Diploidin kromosomiluvun symboli on 2n. Ihmisen somaattisissa soluissa on kromosomeja 46 kappaletta (2n). Diploidiset eliöt perivät puolet kromosomeista isältä (paternaaliset kromosomit) ja puolet äidiltä (maternaaliset kromosomit). Useimmat somaattiset solut ovat diploidisia.
Diploidilla organismilla vanhemmilta saadut vastinkromosomit eli homologiset kromosomit voivat sisältää saman geenin eri [[alleeli|alleeleja]]. Jos toisessa vastinkromosomissa sijaitsevassa geenin alleelissa on haitallinen mutaatio, sen haittavaikutus voi peittyä toisen vastinkromosomin normaalin geenitoiminnan alle. Diploidinen solu on näin ollen paremmin puskuroitu mutaatioiden haittavaikutusta vastaan kuin haploidinen solu.
== Polyploidia ==
[[Kuva:Haploid, diploid ,triploid and tetraploid.svg|upright|pienoiskuva|Haploidi ja eri polyploideja.]]
Polyploidia ({{k-en|polyploidy}}) tarkoittaa yleisesti useamman kuin kahden haploidisen kromosomiston esiintymistä samassa solussa. Esimerkiksi triploidisella (3n) solulla tai yksilöllä kromosomisto on kolminkertaisena, tetraploidisella (4n) nelinkertaisena jne. Joillain kasvilajeilla polyploidia on hyvin yleistä. Polyploidiset kasvit ovat useimmiten kookkaita ja ne kestävät äärioloja hyvin. Ihmisellä spontaaneista keskenmenoista noin 10 % aiheutuu sikiön polyploidisuudesta, joka on aina ihmisellä [[letaali]].
Polyploidia voidaan jakaa kahteen tyyppiin: autopolyploidiaan ja allopolyploidiaan. Autopolyploidiassa sama kromosomisto on monistunut useammaksi, ja allopolyploidiassa kromosomistot ovat erilaisia ja peräisin kahdelta tai useammalta lähilajilta. Esimerkiksi [[ruisvehnä]] on allopolyploidinen kasvihybridi.
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Biologia : Elämä : kurssi 1: Eliömaailma ; kurssi 2: Solu ja perinnöllisyys | Tekijä = Lahti, Kimmo &... et al. | Vuosi = 2005 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | ISBN = 978-951-0-28024-9}}
*
*
{{Tynkä/Biologia}}
| |||