Ero sivun ”Ulvilan reservikomppania” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p f |
||
Rivi 4:
==Vanha armeija==
Suomen vanhan sotaväen syntyvaiheet sijoittuvat 1800-luvun alkupuoliskolle. Suomen sodan 1808–1809 seurauksena Suomi oli yhdistetty suuriruhtinaskuntana Venäjän valtakuntaan ja ainoastaan värvätyt joukot saivat marssia Suomen kamaralla. Aikojen kuluessa heräsi ajatus yleisen asevelvollisuuden pohjalta kootun armeijan muodostamisesta. Suomen osalta tämä tapahtui vuonna 1878, jolloin hallitsija vahvisti Suomen valtiopäivillä hyväksytyn asevelvollisuuslain. Sen mukaan oli 21 vuoden ikään tultuaan asevelvollinen. Palvelukseenastumista edelsi juhlallinen kutsunta. Tällöin tulevat sotamiehet joutuivat ensimmäisen kerran elämässään tekemisiin suomalaisten upseerien kanssa. Kutsunta huipentui mieskohtaiseen
==Ulvilan reservikomppania==
Rivi 12:
Kaikkien reservikomppanioiden yhdenmukaiset rakennuspiirustukset laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa Helsingissä vuonna 1882. Seuraavana vuonna alkoivat kyseiset rakennukset kohota myös Ravaniin perustetulle kasarmialueelle. Alueelle johtavan tien päähän pystytettiin ajalle tyypillinen portti, jonka päälle kirjoitettiin komppanian nimi. Lähinnä tietä sijaitsivat varusvarasto sekä kapteenin- ja vääpelintalo. Vääpelintalon taakse sijoitettiin avara miehistökasarmi, ruokasali ja keittiö sekä kaksi varastorakennusta. Kapteenintalosta jokirantaan päin sijaitsivat arestihuone eli putka, sairastupa, missä oli oma keittiö sekä sauna ja ulkohuonerivi.
Vuotuisen kesäharjoitusten kestoajat määräsi Suomen kenraalikuvernööri. Tulevat reservimiehet saivat niistä tiedon sanomalehtien ja kirkonkuulutusten välityksellä. Yleensä harjoitukset pidettiin kolmena peräkkäisenä kesänä siten, että ensimmäisenä kesänä harjoiteltiin 45 päivää, toisena kesänä 30 päivää ja kolmantena kesänä 15 päivää. Ensimmäiset asevelvolliset reservimiehet saapuivat Ulvilan reservikomppaniaan 6. heinäkuuta 1883. Tavanomaista päiväpalvelusta suoritettiin aamutoimien jälkeen klo 8–11 ja iltapäivällä klo 15–18. Koulutus jakaantui ampumakoulutukseen sekä yleiseen sotilaskoulutukseen. Komppanian harjoituskenttä sijaitsi leirin
Ulvilan reservikomppanian ensimmäisenä päällikkönä toimi lyhyen ajan kapteeni A. Hjelman ja hänen jälkeensä luutnantit Brander, Söderhjelm ja Wilhelms. Vuonna 1888 tuli komppanian päälliköksi kapteeni Knut Lagerstedt, joka ehti toimia virassa kahdeksan vuotta. Vakinaiseen alipäällystöön kuuluivat vääpeli ja varustemestari, jotka asuivat Ravanissa koko vuoden, sekä ns. plutoonan aliupseeri, jotka olivat komppaniassa vain harjoitusten ajan. Komppanian vääpelin asema ja arvovalta alipäällystön ensimmäisenä oli tunnustettu ja kiistaton. Häntä kunnioittivat myös komppanian päällikkö ja siviiliväestö. Vääpelistä seuraava mies oli varusmestari. Hänen tehtävänään oli jakaa miehille muonaa, ammuksia ja vuodetarvikkeita sekä valvoa ruoan valmistumista. Ulvilan reservikomppanian vääpeleinä toimivat aluksi Mikael Heinonen ja Matti Heikki Talvitie. Hänen osuutensa komppanian vaiheisiin on tavallista merkittävämpi sen vuoksi, että hän oli samalla Ulvilan kunnan huomattavimpia merkkihenkilöitä. Omat tehtävänsä olivat myös komppanian torvensoittajalla ja välskärillä. Torvensoittaja eli signalisti soitti koulutukseen liittyvät merkkisoitot, järjestäytymissoitot palvelukseen ja ruokailuun sekä aamu- ja iltasoitot. Kesän harjoituksia seurasi hiljainen talvikausi, jonka aikana vakinainen henkilökunta keskittyi yksinomaan seuraavien harjoitusten sekä huoltotöiden suunnitteluun ja valmisteluun.
| |||