Ero sivun ”Puimakone” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: rivi |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 21:
==Puinnin koneellistumisen muutokset==
Isoissa kartanoissa käytettiin jo 1800-luvulla vesirattaalla toimivia puimakoneita, [[höyrykone]]ella eli lokomopiililla ([[lokomobiili]]) toimivia [[1880-luku|1880-luvulta]] lähtien. Jälkimmäisissä oli koneeseen kiinteästi asennetut kohlijat ja viljanpuhdistaja. Höyrykoneet yleistyivät 1900-luvun alussa, yleensä osuuskuntien omistamina, koska ne olivat kalliita
Puimakoneen ensi alkuun suhteellisen hidasta leviämistä Suomessa selittänee tarve saada puinnista pitkiä olkia katon kattamista, sängynpehmikkeitä yms. varten. Sitä vastoin puidun viljan puhdistamiseen eli viskaamiseen tarkoitetut viskuukoneet eli tuultajat eli [[viskuri (maatalous)|viskurit]] yleistyivät kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin puimakoneet. Myöhemmin puimakoneiden käyttö laajeni nopeasti osaksi [[vehnä]]n viljelyn yleistyessä ja osaksi, koska pieniä koneita pystyttiin tekemään itse ja isompien koneiden yhteisomistus tai vuokraus oli yleistä. Pyörillä siirrettäviä puimakoneita omistettiin usein [[osakeyhtiö]]inä, [[osuuskunta|osuuskuntina]] ja seuroina. Puimakoneiden määrä oli suurimmillaan niinkin myöhään kuin [[1960-luku|1960-luvun]] alussa, niitä oli Suomessa noin 141
==Lähteet==
|