Wikipedia

Ero sivun ”U-asema” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 18314095, jonka teki 85.76.82.86 (keskustelu)
Merkkaus: Kumoaminen
rv, eston kiertoa (WPK)
Rivi 1:
'''U-asema''', myöseli '''U-Pitkärannan–Loimolan linja''' ja ('''Pitkärannan–Loimolan U-linja''') oli [[jatkosota|jatkosodassa]] [[Suomi|Suomen]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolta]] 1941 valtaamassa [[Laatokan Karjala]]ssa sijainnutsijaitseva [[Suomen puolustusvoimatjatkosota|Suomen asevoimienjatkosodan]] [[linnoittaminen|linnoitettu]]aikainen asemapuolustuslinja. SeU-asema sai nimensä pääsuunnittelijansasen pääsuunnittelijan ja varustamistöiden johtajan, [[majuri]] [[Yrjö Urto]]n mukaan.<ref>[http://www.hs.fi/artikkeli/U-asemaa+60+kilometri%C3%A4+Laatokasta+Loimolaan/1076153249450 U-asemaa 60 kilometriä Laatokasta Loimolaan] Artikkelit, Helsingin Sanomat</ref>
 
== Linnoittaminen ==
Linjan linnoitustyöt alkoivat joulukuussa [[1943]].<ref>Jatkosodan pikkujättiläinen 2007, 349</ref> Torjuntataistelujen alkaessa kesällä [[1944]] linja oli 55 kilometriä pitkä ja se oli parhaiten varustettu [[Uomaa]]n ja [[Pitkäranta|Pitkärannan]] suunnissa. Linjalla oli 15 valmista [[korsu|betonikorsua]], 300 metriä [[panssarieste]]ttä ja viisi kilometriä taisteluhautaa. Muuten asema oli enimmäkseen keskeneräinen.
 
== U-asema ja sen miehitys ==
U-aseman linnoitustyöt alkoivat joulukuussa 1943.<ref>Jatkosodan pikkujättiläinen 2007, 349</ref> Puolen vuoden kuluttua linja oli 55 kilometriä pitkä ja se oli parhaiten varustettu [[Pitkäranta|Pitkärannan]] ja [[Uomaa]]n suunnissa. Linjalla oli yhtenäinen [[piikkilanka]]este, viisi kilometriä [[juoksuhauta|juoksuhautoja]], muutama vahva [[tuliasema]] ja yli 20 katettua [[korsu]]a, joista runsas kymmenen [[betoni]]rakenteista sekä 300 metriä vahvahkoja [[panssarieste]]itä ja [[miina|miinoitukset]] kaikkien oletettujen [[panssarivaunu]]-urien suuntaan. Muuten asema oli keskeneräinen. [[Nietjärvi|Nietjärven]] kohdalla puolustusasema koostui kolmesta erillisestä linjasta, joista viimeinen, kapealla hiekkaharjulla sijainnut oli selvästi vahvin.<ref>Koskimaa s. 175-176, Tapola, 2004 s. 234-243</ref>
U-asema oli keskeneräinen puolustusasema, jossa oli muutama vahva tuliasema, noin 25 katettua korsua, 12 betonirakenteista [[bunkkeri]]a, [[juoksuhauta]]oja ja koko aseman pituinen ja yhtenäinen [[piikkilanka]]este. Kaikkiin panssariuriin oli tehty vahvahkot [[panssarivaunu]]esteet ja [[miina|miinoitukset]]. Nietjärven kohdalla puolustusasema koostui kolmesta erillisestä linjasta, joista viimeinen, kapealla hiekkaharjulla sijaitseva oli selvästi vahvin.
<ref>Koskimaa s. 175-176, Tapola, 2004 s. 234-243</ref>
 
JatkosodanAsemaa alussa menettämiensä alueiden takaisinvaltaamiseksi Neuvostoliitto aloittipuolustivat [[Kannaksen8. suurhyökkäysdivisioona 1944(jatkosota)|Viipurin-Petroskoin operaatio]]n kesäkuussa 19448. U-aseman ottivat haltuunsa Neuvostoliiton [[puna-armeijadivisioona]]a perääntyneen Suomen asevoimien, [[5. divisioona (jatkosota)|5. divisioona]], ja [[7. divisioona (jatkosota)|7. divisioona]] ja [[8reservi]]nä oli [[15. divisioonaprikaati (jatkosota)|815. divisioonaprikaati]]. Suomalaiset joukot miehittivät U-aseman pääosin 10. heinäkuuta 1944 mennessä. MukanaVetäytyvien joukkojen mukaan tulisaapui 120 [[tykki]]ä ja 40 [[kranaatinheitin]]tä. [[Sotilasreservi|Reservi]]nä oli [[156. prikaati (jatkosota)|15–9. prikaati]]heinäkuuta. Nietjärven alueen miehitti 5. divisioonan [[Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 44]] [[komentaja]]naankomentajanaan [[everstiluutnantti]] [[Ilmari Rytkönen]]<ref>[http://www.europaeus.info/aje27.htm1htm A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat 1/1958: Ilmari Elis Rytkönen In memoriam] Sukusanomat, A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys</ref> sekä [[Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 2]] komentajanaan [[eversti]] [[Heikki Saure]].<ref>Koskimaa s. 176, Tapola, 2004 s.236 -178</ref>▼
== Suomalaisjoukkojen suorittama U-aseman haltuunotto ==
 
== Taistelut ==▼
▲Jatkosodan alussa menettämiensä alueiden takaisinvaltaamiseksi Neuvostoliitto aloitti [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|Viipurin-Petroskoin operaatio]]n kesäkuussa 1944. U-aseman ottivat haltuunsa Neuvostoliiton [[puna-armeija]]a perääntyneen Suomen asevoimien [[5. divisioona (jatkosota)|5.]], [[7. divisioona (jatkosota)|7.]] ja [[8. divisioona (jatkosota)|8. divisioona]] pääosin 10. heinäkuuta 1944 mennessä. Mukana tuli 120 [[tykki]]ä ja 40 [[kranaatinheitin]]tä. [[Sotilasreservi|Reservi]]nä oli [[15. prikaati (jatkosota)|15. prikaati]]. Nietjärven alueen miehitti 5. divisioonan [[Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 44]] [[komentaja]]naan [[everstiluutnantti]] [[Ilmari Rytkönen]]<ref>[http://www.europaeus.info/aje27.htm1 Ilmari Elis Rytkönen In memoriam] Sukusanomat, A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys</ref> sekä [[Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 2]] komentajanaan [[eversti]] [[Heikki Saure]].<ref>Koskimaa s. 176, Tapola, 2004 s.236 -178</ref>
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[Karjalan Rintama]] hyökkäsi U-asemaa vastaan neljän armeijakunnan voimin heinäkuussa 1944. U-asemaan oli ryhmitetty Suomen armeijan 5., 8. ja 7. divisioona.
 
Suurin taistelu asemasta käytiin [[Nietjärven suurtaistelu|Nietjärvellä]]. Taistelulla oli suurtaistelun luonne 14.–15. heinäkuuta lähtien.<ref>Jatkosodan pikkujättiläinen 2007, 980</ref> Suomalaiset torjuivat hyökkäävän [[puna-armeija]]n joukot. [[Moskovan välirauha]]n jälkeen U-asema jäi Neuvostoliiton puolelle.
▲== Taistelut ==
 
Puna-armeijan [[Karjalan rintama]] saavutti U-aseman neljän [[armeijakunta|armeijakunnan]] voimin 10. heinäkuuta 1944. Suurin yhteenotto asemasta oli [[Nietjärven taistelu]] 15.–17. heinäkuuta, jolloin suomalaiset onnistuivat torjumaan neuvostojoukot.<ref>Jatkosodan pikkujättiläinen 2007, 980</ref> Jatkosodan päättänyt [[Moskovan välirauha]] 1944 määräsi suomalaisjoukot vetäytymään vuoden 1940 rajalle ja näin palauttamaan U-aseman alueen Neuvostoliitolle.
 
== Lähteet ==▼
 
▲== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.)| Nimeke = Jatkosodan pikkujättiläinen| Vuosi = 2007 | Sivut = 220, 223, 349, 803, 804, 806, 980, 981| Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WS Bookwell| Tunniste = ISBN 978-951-0-28690-6}}
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* {{Verkkoviite | Osoite = https://luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajaliitteet/impilahti.pdf|Nimeke = Karjala-lehti Pitäjä pitäjältä -liite: Impilahti| Tekijä = Rapo, Seppo (toim.)| Tiedostomuoto = | Selite = Karjala-lehden pitäjäliitteet: Impilahti| Julkaisu = Karjala-lehti, www.luovutettukarjala.fi| Ajankohta = 1973|Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}{{Suomen_linnat}}
{{Tynkä/Sota}}
 
[[Luokka:Jatkosodan_suomalaiset_puolustusasemat]]
 
[[Luokka:Suomen Jatkosodan suomalaiset puolustusasematlinnoitukset]]
[[Luokka: Toisen maailmansodan puolustuslinjat]]
[[Luokka: Luovutettujen alueiden historia]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/U-asema”