Ero sivun ”Terijoen hallitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
SKP:n mukanaolon laillisuus |
||
Rivi 9:
Ajatuksen Terijoen hallituksen perustamisesta katsotaan syntyneen vasta jokunen viikko ennen talvisodan syttymistä, todennäköisesti marraskuun alussa 1939. [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] tuolloiselle pääsihteerille [[Arvo Tuominen|Arvo Poika Tuomiselle]] lähetettiin asiaa käsittelevä kirje [[Tukholma]]an 13. marraskuuta 1939. Kirjeen olivat allekirjoittaneet [[Komintern]]in sihteerit [[Georgi Dimitrov]] ja [[Otto Wille Kuusinen]]. Viikkoa myöhemmin Tuominen sai uuden asiaa koskevan kirjeen [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] [[politbyroo]]lta. Hallituksen myöhäinen perustamisajankohta selittynee sillä, että Neuvostoliiton johtaja [[Josif Stalin]] uskoi viimeiseen asti [[Moskova]]ssa käytyjen neuvottelujen johtavan hänen haluamaansa lopputulokseen. Hallituksen johtoon alun perin suunnitellun Arvo Tuomisen kieltäydyttyä muodostamistehtävä annettiin [[Komintern]]in toimeenpanevan komitean sihteerille [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusiselle]].<ref>Jukka L. Mäkelä: ''Salaista palapeliä'', s. 134. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1964.</ref> Tuominen on itse jälkeenpäin kertonut, että hänen kieltäytymiseensä vaikutti ratkaisevasti elokuussa 1939 solmittu [[Molotov-Ribbentrop-sopimus]], joka oli järkyttänyt hänet perusteellisesti.<ref>Arvo Tuominen: ''Kremlin kellot'' (6. painos), s. 389. Helsinki: Tammi, 1957.</ref>
Koska hallituksen piti olla Suomea ja sen kansaa edustava, myös muiksi ministereiksi valittiin Suomesta 1918 [[Neuvosto-Venäjä]]lle paenneita punaisia, silloisia [[kommunismi|kommunisteja]], Kuusinen, Anttila ja Lehén, sekä myöhemmin Neuvostoliittoon mennyt ryhmä, Rosenberg, Äikiä ja Lehtinen.<ref>Jussila, 22–23</ref>. Seitsemänneksi ministeriksi valittu Prokkonen oli alun perinkin Venäjän kommunistipuolueen jäsen. Hallituksen tarkoituksena oli hallita Neuvostoliiton talvisodassa valtaamille alueille perustettua [[Suomen kansanvaltainen tasavalta|Suomen kansantasavaltaa]]. Moskovan radio
Hallitusta kutsuttiin Suomessa nimellä Terijoen hallitus, koska sen 1. joulukuuta antama julkilausuma ''Suomen Kansanhallituksen julistus'' oli Moskovan radion mukaan lähetetty [[Terijoki|Terijoelta]]. Suomalaiset kuitenkin vasta vetäytyivät sieltä tuona päivänä, eikä perustamispaikkaa siksi pidetä todennäköisenä.<ref>Jussila, s. 20</ref> Koska hallitusta johti [[Otto Wille Kuusinen]], sitä sanottiin myös Kuusisen hallitukseksi. Mitkään tiedot eivät ole osoittaneet Kuusisen poistuneen marras- ja joulukuun 1939 aikana Moskovasta, joka oli ollut hänen asuinpaikkansa jo parinkymmenen vuoden ajan.<ref>Mäkelä 1964, s. 147.</ref>
Rivi 15:
Terijoen hallitus ja suunniteltu Suomen kansantasavalta perustettiin lähinnä houkuttelemaan [[sosialismi|sosialisteja]] Suomen armeijan puolelta uuteen sosialistiseen Suomen valtioon. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa vain perustamansa Suomen kansanhallituksen, mikä näin ollen oli syynä olla neuvottelematta [[Rytin I hallitus|Risto Ryti]]n johtaman virallisen Suomen hallituksen kanssa. Terijoen hallitus ilmoitti julkilausumassaan olevansa ainoastaan väliaikainen hallitus, jonka kokoonpanoa tultaisiin vahvistamaan myös muiden puolueiden edustajilla sen saavuttua [[Helsinki]]in.
[[Stalin]] ei odottanut Suomessa tapahtuvaa vallankumousta tai kansannousua, sillä hänellä oli tiedustelutietojensa perusteella varsin realistinen kuva Suomen sisäpoliittisesta tilanteesta.<ref>Jussila, s. 13</ref> Arvo Poika Tuomisen mukaan myös Otto Wille Kuusinen jakoi tämän näkemyksen, mutta lähinnä Leningradin puoluejohtaja [[Andrei Ždanov]] oli saanut suostuteltua Stalinin hankkeeseen. <ref
== Hallituksen toiminta ja julistukset ==
| |||