Ero sivun ”Eidsvollin kansalliskokous” versioiden välillä

Napoleon oli hävinnyt [[Leipzigin taistelu]]n lokakuussa 1813 ja Tanskalla oli huonot tulevaisuudennäkymät. Ruotsi puolestaan oli jäsenenä Napoleonin ja siten myös [[Tanska-Norja]]n vastaisessa [[Kuudes liittokunta|Kuudennessa liittokunnassa]]. SeRuotsi oli kuitenkin menettänyt [[Suomi|Suomen]] [[Venäjä]]lle vain muutamaa vuotta aiemmin vuonna 1809 ja kruununprinssi [[Kaarle XIV Juhana|Kaarle Juhana]]<ref>Kaarle Juhana oli alun perin [[ranska]]laissyntyinen ja nimeltään Jean Baptiste Bernadotte, entisiä Napoleonin kenraaleja, joka oli kuitenkin joutunut välirikkoon keisarin kanssa. Ruotsin kuningas oli adoptoinut Bernadotten maan kruununperijäksi nimellä Kaarle Juhana, joka jo kruununprinssinä ollessaan johti maan ulkopolitiikkaa ja armeijaa. Hänestä tuli Ruotsin kuningas Kaarle XIV Juhana vuonna 1818.</ref> halusi varmistaa, ettei ainakaan maan länsirajalta Norjasta tulisi uusia uhkia. Ruotsi olikin saanut liittoumalta lupauksen saada Norja itselleen. Kuudennen liittokunnan voitto [[Leipzig]]issa aiheutti diplomaattisen paineen Tanskaa kohtaan, ja liittoutuma hyökkäsi nyt sitä vastaan [[Holstein (alue)|Holsteinin]] kautta. Talven aikana myös poikkeuksellisen runsas jäämassa [[Skagerrak]]issa pahensi entisestään Norjan eristyneisyyttä emämaastaan. Kuningas [[Fredrik VI]] antautui 6. tammikuuta 1814, erosi liitosta Napoleonin kanssa ja jätti Norjan Ruotsin valtapiiriin. 14. tammikuuta solmittiin [[Kielin rauha]] Tanskan ja Ruotsin sekä Tanskan ja Britannian välillä.<ref name="noregur">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.noregur.is/history2/eigthteenfourteen/eighteenfourteen.htm| Nimeke =1814 – et skjebneår| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Norge – det offisielle nettstedet i Island| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Norjan Islannin-suurlähetystö| Viitattu = 24.1. 2008| Kieli = {{no}}}}</ref>