Ero sivun ”Pyreneiden niemimaan sota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Virhe, 1792-1795 oli ensimmäinen liittokuntq
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
rv, eston kiertoa (WPK)
Rivi 23:
'''Pyreneiden niemimaan sota''' ({{K-es|Guerra de la Independencia Española}}, Espanjan itsenäisyyssota) oli sotilaallinen selkkaus [[Ranskan ensimmäinen keisarikunta|Napoleonin Ranska]]n sekä [[Espanja]]n, [[Britannia]]n ja [[Portugali]]n liiton välillä [[Pyreneiden niemimaa]]n hallinnasta. Sitä pidetään yhtenä ensimmäisistä itsenäisyyssodista, ja sen aikana kehitetyjä laajamittaisen [[Sissisota|sissisodan]] käytänteitä on käytetty paljon muissakin sissisodissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://en.wikisource.org/wiki/1911_Encyclop%C3%A6dia_Britannica/Peninsular_War | Nimeke = 1911 Encyclopædia Britannica/Peninsular War| Selite ="Spanish levies, numbering nearly 100,000 regulars and militia, brave and enthusiastic, but without organization, sufficient training, or a commander-in-chief, had collected together" | Julkaisu = Wikisource | Ajankohta = 1911| Viitattu = 28.1.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Ranska ja Espanja olivat 1700-luvun lopussa liittolaisia. Espanjan pääministeri [[Manuel de Godoy]] oli tosin 1792–1795 vienyt maansa [[EnsimmäinenKolmas liittokunta|ensimmäiseenkolmanteen liittokuntaan]] ja sen mukana sotaan Ranskaa vastaan, mutta sen jälkeen maiden suhteet paranivat. Tästä todisteina olivat Aranjuezin sopimus 1801, sotilasliitto 1801, [[Amiensin rauha]] 1802 ja [[Fontainebleaun sopimus]] 1807, jossa maat sopivat hyökkäävänsä yhdessä Portugaliin. Ranskalainen kenraali Junot vei 20&nbsp;000 miehen joukkonsa Lissaboniin marraskuun 1807 lopussa, jolloin Portugalin kuningasperhe pakeni Brasiliaan. <ref name=myk />
 
Ranskalaisjoukkoja tuli yhä lisää, ja sopimuksen mukaisesti ne kulkivat Espanjan läpi. Godoyn politiikka synnytti kuitenkin vastustusta Espanjan hovissa, ja kruununprinssi [[Ferdinand VII]] teki maaliskuussa 1808 palatsivallankaappauksen. Ranska ryhtyi asiassa sovittelijaksi: ensiksi Ferdinand pakotettiin luopumaan kruunusta ja toiseksi Kaarle pakotettiin luovuttamaan kruununsa Napoleonille. Kuninkaaksi tuli 6. kesäkuuta 1808 Napoleonin veli [[Joseph Bonaparte|Joosef]].<ref name=myk />