Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Kurakauppalasta kävelykeskustaksi: päivitys: valmistui jo |
p viitteen lyhennys |
||
Rivi 51:
===Kurakauppalasta kävelykeskustaksi===
Vilkkaasta kauppatoiminnasta huolimatta Seinäjoen kauppalan keskustan kadut olivat pitkään päällystämättömiä ja savisia ja varustettu parhaimmillaan vain puusta tehdyillä jalkakäytävillä. Siitä syntyi haukkumanimi ”kurakauppala”. Viimeistään 1960-luvulla kadut saivat [[asfaltti]]päällysteen, ja kivi oli jo aiemmin syrjäyttänyt puun talojen rakennusmateriaalina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Aaltonen, Markus | Otsikko = Notta oikeen kurakauppala | Julkaisu =Ilkka | Ajankohta = 21.09.2011|
Seinäjoen ydinkeskustan isommista puutaloista on nyt jäljellä enää lähinnä [[Oiva Polari|Pollarin]] talo ”Vekseliaukion” kulmalla, entinen rautatieläisten talo (nyt hotelli Alma) sekä Alvar Aallon nuoruudentyö, Kauppakadun [[Seinäjoen suojeluskuntatalo|suojeluskuntatalo]]. Vanhoista kivitaloista komeimpiin kuuluu Matti Visannin piirtämä ja hiljattain kunnostettu vanha Seurahuone, jonka ohi kulkeva kävelykatu Puistopolku nimettiin uudelleen Matti Visannin kujaksi. Visannin jäljiltä ovat yhä pystyssä myös Puskantien vanha "kivikoulu", nykyinen Nuorisokeskus, sekä Marttilan koulu. Pienempi kivitalo, punainen Talvitien talo Kauppakatu 7:ssä, on jäänyt Epstorin ostoskeskuksen kainaloon.<ref name=lahti03>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porstuakirjastot.fi/exhibits/show/seinajoen-rakennuskulttuuria/tyylikaudet_rakentamisessa | Nimeke =Tyylikaudet rakentamisessa | Tekijä =Lahti, Tellervo | Ajankohta = | Julkaisu = Seinäjoen rakennusinventointi| Selite =Ote kirjasta ''Seinäjoen rakennuskulttuuri. Asutus, kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta,'' toim. Tellervo Lahti. Seinäjoen Historiallinen Yhdistys ry, 2003. ISBN 951-98993-0-8. | Viitattu = 27.7.2019 }}</ref>
| |||