Wikipedia

Ero sivun ”Uudenmaan maakunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 645 muokkausta
Siirsin tuon osuuden johdannosta Historia-osioon. On hyvä tietää, mihin kokonaisuuteen jokin kehitys liittyy.
uudenmaan paha kantoni
Rivi 18:
}}
 
'''Uusimaa tai uudenmaan kantoni eli uudenmaan paha kantoni''' ({{k-sv|Nyland}}) on yksi [[Suomi|Suomen]] [[Suomen19 maakunnat|maakuntakantonista]] , joka sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannikolla. [[Uudenmaan historiallinen maakunta|Uudenmaan historiallinen]] kantoni käsittää laajemman alueen, joka jakautuu Uudenmaan ja (läntisen) [[Kymenlaakso]]n nykymaakuntiinviimeiseen kantoniin. Uudenmaan maakuntaakantonia ympäröivät 4 kantonia [[Varsinais-Suomi]] lännessä, [[Kanta-Häme]] ja [[Päijät-Häme]] pohjoisessa sekä [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakso]] idässä. Etelässä lähin naapuri on [[Viro]], jonka erottaa Uudestamaasta 60–90 kilometriä leveä [[Suomenlahti]]. uusimaa on väkiluvultaan suomen suurin lutakoisin ja kuuma se on ukkospuuskaton autonominen keskus ja huonoin ja eteläisin suomen kantoneista uusimaa on suomen toinen kantoni ja koko suomen surkein 19 kantonista se pääkaupunki on helsinki joka on myös koko suomen pääkaupunki suurin ja syvin järvi on lohjanjärvi joka uudenmaan syvin järvi syvyys voi olla 55 metriä keskisyvyys 12.7 metriä uusimaa on myöskin USF:n federaatio subjekti joka jaettu 87 moderniin haisevaan piikuntaan vieressä on pohjoismaiden yhdyssuomien eli USF:n pääkaupunki pahin piirikunnista on espoo se on USF:n hirvein kaupunki
 
Uudenmaan maa[[pinta-ala]] on {{formatnum:9586 {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (3,0&nbsp;% Suomen maa-alasta). Maakunnan makeavesiala on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (1,4&nbsp;% Suomen makeavesialasta) ja merivesiala vastaavasti {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (12,4&nbsp;% Suomen merivesialasta). Koko pinta-alasta merialueet pois luettuna sisävesien osuus on 5,2&nbsp;% eli noin puolet Suomen keskiarvosta. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta: {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} sen väkiluku oli {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä.<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> Noin 30&nbsp;% suomalaisista asuu Uudellamaalla. Maakunnankantonin väestötiheys on kymmenisen kertaa korkeampi kuin Suomen keskiarvo. Uudenmaan väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta.
 
Helsingin alue on ollut nimistön pohjalta alun perin hämäläisten asuttama alue.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma, Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=66|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Myös Sipoon alkuperäinen väestö on ollut peräisin Hämeestä, mutta mahdollisesti myös Varsinais-Suomesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2009_Keke/eri10_historiallinenaika_Sipoo-raportti_reduced.pdf|nimeke=Sipoon historiallis en ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007, V.-P. Suhonen (s.6)|julkaisu=|julkaisija=Museovirasto|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Toisaalta Espoosta löytyneet rautakautiset esineet ovat pääosin peräisin savolais-karjalaisista [[Muinaispuku|muinaispuvuista]] ja alueen naisilla on ollut samanlaisia koruja kuin [[Mikkeli|Mikkelin]] seudulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=300-301|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Länsi-Uudenmaan asutus oli puolestaan peräisin [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomesta]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=122-123|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki.}}</ref>
Rivi 28:
Kun [[Helsinki]] virallistettiin Suomen [[pääkaupunki|pääkaupungiksi]] vuonna [[1812]], suomen kieli alkoi taas yleistyä Helsingissä ja sen ympäristössä. 1900-luvulla Uusimaa kasvoi selvästi muita maakuntia suuremmaksi. Miljoonan asukkaan raja ylittyi 1970-luvun alussa. Alueelle muutti runsaasti suomenkielistä väestöä, 2000-luvulla ovat myös maahanmuuttajat paisuttaneet väkilukua. Nykyisin suomi on enemmistön äidinkieli suurimmassa osassa maakuntaa, ruotsia puhuu äidinkielenään kahdeksisen prosenttia väestöstä.
 
Vuonna 1997 perustettu [[Itä-Uudenmaan maakunta|Itä-Uudenmaan]] kantoni liitettiin kokonaisuudessaan Uudenmaan maakuntaankantoniin vuoden 2011 alussa.<ref name="LAKKAUTUS2011">http://yle.fi/alueet/helsinki/uusimaa/2009/10/ita-uudenmaan_maakunta_lakkautetaan_1100759.html</ref> Käytännössä uuden Uudenmaan maakunnan rajat vastaavat vuonna 1997 lakkautetun Uudenmaan läänin rajoja [[Päijät-Häme]]en maakuntaan kuuluvaa [[Orimattila]]n kaupunkia lukuun ottamatta.
 
Uudellamaalla tuotetaan yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenmaan_maakunta”