Ero sivun ”Tyrvää” versioiden välillä

Esihistoriallisista löydöistä päätellen ensimmäiset asukkaat asettuivat Tyrvään seudulle jo noin 4&nbsp;500 vuotta sitten. Kokemäenjoen vesistö oli vuosisatojen ajan vilkas liikenneväylä ja se houkutteli kalastajia ja eränkävijöitä joen partaille ja järvien rannoille. Hedelmälliset rantamaat raivattiin viljelykseen jo esihistoriallisena aikana. Vanhimmat esinelöydöt ja [[kalmisto]]t viittaavat 300–400-luvuille ajanlaskun alun jälkeen, ja keskellä virtaa Kaukolan kylässä sijaitsevasta Hiukkasaaresta on löytynyt [[muinaislinna]]n jäännöksiä. Paikkakuntaa koskevia asiakirjamainintoja on säilynyt 1300-luvulta saakka. Kirkkoherra [[Antero Warelius]] löysi Tyrvään vanhasta kirkosta 1800-luvun puolivälissä Sastamalan keskiaikaiset kirkontilit, jotka ovat ainoat laatuaan koko Suomessa. [[Vammaskosken silta]] on ollut Länsi-Suomen kulkuyhteyksien kannalta erittäin huomattava, koska se oli ainoa Kokemäenjoen ylityspaikka sadan kilometrin säteellä. Sillan kautta kulki itäsatakuntalaisten markkinatie [[Turku]]un ja sitä ylläpidettiin ns. kihlakunnansiltana usean pitäjän voimin. Nykyinen kivisilta on valmistunut vuonna 1913.<ref name="suomenmaa"/>

Tyrvää (Ala-Sastamala) erotettiin [[Karkku|Karkusta]] (Sastamalasta) [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] ja hallintopitäjäksi vuonna 1439. Tyrvääseen aiemmin kuulunut muutaman neliökilometrin kokoinen ”Jutin kulma” siirrettiin Punkalaitumen kuntaan vuonna 1932. Vammalan kauppala erotettiin Tyrväästä vuonna 1913 ja yli kymmenen neliökilometrin alue siirrettiin Tyrväästä Vammalaan vuonna 1955. Tällöin myös Tyrvään kunnantalona toiminut [[Kulttuuritalo Jaatsi|Jaatsin talo]], taidemaalari [[Akseli Gallen-Kallela]]n lapsuudenkoti, joutui Vammalan puolelle.<ref name="suomenmaa"/>

Tyrvää oli vanhastaan vankka maa- ja metsätalouspitäjä. Teollista toimintaa edustivat eri puolilla kuntaa sijainneet pienehköt sahat, huonekaluja ja aluksi myös leikkikaluja valmistanut [[Niemen tehtaat|Niemen Tehtaat]] (perustettu 1898), [[peili|peilejä]] valmistanut Mäkisen Kuvastin Oy (nykyisin Finnmirror; perustettu 1923) sekä saviastioita valmistanut Tyrvään Keramiikka Oy. Tärkeä työnantaja oli myös [[Helsinki|Helsingistä]] talvisodan alla Tyrväälle siirtynyt Asevarikko 3 ja sen yhteyteen sotien jälkeen perustettu Puolustuslaitoksen Vammaskosken tehdas (myöhemmin [[Vammas]], nykyisin Komas Oy). Varikko ja Vammaskosken tehdas siirtyivät vuoden 1955 alueliitoksessa Vammalan puolelle. Vuoden 1970 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 37 prosenttia tyrvääläisistä sai toimeentulonsa teollisuudesta ja rakennustoiminnasta, 36 prosenttia maa- ja metsätaloudesta sekä 27 prosenttia palveluammateista.<ref name="suomenmaa"/>

Tyrvään kirkonkylässä toimi vuosina 1880–1905 olutpanimo [[olut]]panimoTyrvään oluttehdas|Tyrvis Bryggeri]], joka joutui lopettamaan toimintansa 1900-luvun alussa ehdotonta raittiutta vaatineen kansalaisliikkeen painostuksesta.