Ero sivun ”Tyrvää” versioiden välillä

73 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
p
w
(→‎Historia: Ups, turhaa toistoa)
p (w)
 
== Historia ==
Esihistoriallisista löydöistä päätellen ensimmäiset asukkaat asettuivat Tyrvään seudulle jo noin 4&nbsp;500 vuotta sitten. Kokemäenjoen vesistö oli vuosisatojen ajan vilkas liikenneväylä ja se houkutteli kalastajia ja eränkävijöitä joen partaille ja järvien rannoille. Hedelmälliset rantamaat raivattiin viljelykseen jo esihistoriallisena aikana. Vanhimmat esinelöydöt ja [[kalmisto]]t viittaavat 300–400-luvuille ajanlaskun alun jälkeen, ja keskellä virtaa Kaukolan kylässä sijaitsevasta Hiukkasaaresta on löytynyt [[muinaislinna]]n jäännöksiä. Paikkakuntaa koskevia asiakirjamainintoja on säilynyt 1300-luvulta saakka. Kirkkoherra [[Antero Warelius]] löysi Tyrvään vanhasta kirkosta 1800-luvun puolivälissä Sastamalan keskiaikaiset kirkontilit, jotka ovat ainoat laatuaan koko Suomessa. [[Vammaskosken silta]] on ollut Länsi-Suomen kulkuyhteyksien kannalta erittäin huomattava, koska se oli ainoa Kokemäenjoen ylityspaikka sadan kilometrin säteellä. Sillan kautta kulki itäsatakuntalaisten markkinatie [[Turku]]un ja sitä ylläpidettiin ns. kihlakunnansiltana usean pitäjän voimin. Nykyinen kivisilta on valmistunut vuonna 1913.<ref name="suomenmaa"/>
 
Tyrvää (Ala-Sastamala) erotettiin [[Karkku|Karkusta]] (Sastamalasta) [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] ja hallintopitäjäksi vuonna 1439. Tyrvääseen aiemmin kuulunut muutaman neliökilometrin kokoinen ”Jutin kulma” siirrettiin Punkalaitumen kuntaan vuonna 1932. Vammalan kauppala erotettiin Tyrväästä vuonna 1913 ja yli kymmenen neliökilometrin alue siirrettiin Tyrväästä Vammalaan vuonna 1955. Tällöin myös Tyrvään kunnantalona toiminut [[Kulttuuritalo Jaatsi|Jaatsin talo]], taidemaalari [[Akseli Gallen-Kallela]]n lapsuudenkoti, joutui Vammalan puolelle.<ref name="suomenmaa"/>
 
Tyrvää oli vanhastaan vankka maa- ja metsätalouspitäjä. Teollista toimintaa edustivat eri puolilla kuntaa sijainneet pienehköt sahat, huonekaluja ja aluksi myös leikkikaluja valmistanut [[Niemen tehtaat|Niemen Tehtaat]] (perustettu 1898), [[peili|peilejä]] valmistanut Mäkisen Kuvastin Oy (nykyisin Finnmirror; perustettu 1923) sekä saviastioita valmistanut Tyrvään Keramiikka Oy. Tärkeä työnantaja oli myös [[Helsinki|Helsingistä]] talvisodan alla Tyrväälle siirtynyt Asevarikko 3 ja sen yhteyteen sotien jälkeen perustettu Puolustuslaitoksen Vammaskosken tehdas (myöhemmin [[Vammas]], nykyisin Komas Oy). Varikko ja Vammaskosken tehdas siirtyivät vuoden 1955 alueliitoksessa Vammalan puolelle. Vuoden 1970 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 37 prosenttia tyrvääläisistä sai toimeentulonsa teollisuudesta ja rakennustoiminnasta, 36 prosenttia maa- ja metsätaloudesta sekä 27 prosenttia palveluammateista.<ref name="suomenmaa"/>
 
Tyrvään ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1873. Sata vuotta perustamisensa jälkeen se muuttui Vammalan kaupungin Hopun ala-asteen kouluksi, oli viimeiset vuotensa erityisopetuksen käytössä ja lakkautettiin keväällä 2005. Koulun opettajana toimi aikanaan muun muassa [[Oskari Söderholm]] (Vettenranta), joka on jäänyt historiaan Suomen vanhimman paikallislehden ''[[Tyrvään Sanomat|Tyrvään Sanomien]]'' perustajana. Tarmokas kirkkoherra, [[Evankelinen herätysliike|evankelisen liikkeen]] johtomies [[Johannes Bäck]] perusti Tyrväälle 1890-luvun aikana kolme uutta kansakoulua. Maaltamuuton vuoksi 1960-luvun lopulla Tyrvään alueella lakkautettiin 17 koulusta kaikkiaan kuusi.
[[Tampere–Pori-rata|Tampereen ja Porin välinen rautatie]] valmistui Tyrväälle saakka vuonna 1894 ja koko pituudeltaan rata otettiin käyttöön seuraavan vuoden marraskuussa. Tyrvään rautatieasema sijoittui vesistön pohjoispuolelle runsaan kilometrin päässä kirkosta. Rautatieaseman nimeksi vaihtui [[Vammalan rautatieasema]] sen siirryttyä vuoden 1955 alussa tehdyssä alueliitoksessa Vammalan puolelle.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 122–123. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>
 
Tyrvään kirkonkylässä toimi vuosina 1880–1905 olutpanimo [[olut]]panimoTyrvään oluttehdas|Tyrvis Bryggeri]], joka joutui lopettamaan toimintansa 1900-luvun alussa ehdotonta raittiutta vaatineen kansalaisliikkeen painostuksesta.
 
[[Tyrvään vaakuna]]n suunnitteli [[Gustaf von Numers (heraldikko)|Gustaf von Numers]], ja se vahvistettiin vuonna 1950.<ref> Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 153 </ref>
20 419

muokkausta