Ero sivun ”Neiturin kanava” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lähteet lisätty, jää vielä lähteetöntä
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Neiturin kanava 01.jpg|thumb|Neiturin kanavan sulku]]
'''Neiturin kanava''' on 980 metriä pitkä, [[Keitele (järvi)|Keiteleen]] ja [[Konnevesi (järvi)|Konneveden]] yhdistävä [[kanava]]. Kanava on osa Keiteleen ja [[Iisvesi|Iisveden]] välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918–19271918–1926.<ref name=liikennevirasto>[https://vayla.fi/vesivaylat/kanavat/neiturin-kanava#.XTwBpMPVLiw Neiturin kanava,] Liikennevirasto, viitattu 27.7.2019</ref> Reitillä on lisäksi [[Kiesimän kanava]] ja [[Kerkonkosken kanava]].
 
Kanavan putouskorkeus on 4,00-4,30 metriä, sulun hyötypituus on 35,0 metriä, leveys 7,5 metriä ja suurin aluksen syväys 2,4 metriä. Sulku on itsepalvelukäytössä.<ref name=liikennevirasto/> Kanavan ylittää [[seututie 659]].
 
Neiturin, Kiesimän ja Kerkonkosken kanavilla käytettiin kokonaan uutta tekniikkaa: Sulkuportitsulkuportit rakennettiin puun sijaan teräksestäraudasta,<ref name=hurskainen/> jolloin aiemmin käytettyä periaatetta, jonka mukaan yhdellä sulkukammiolla voidaan nostaa veden tasoa enintään kolme metriä, ei enää tarvinnut noudattaa. Sulut rakennettiinkin yksikammioisiksi.

Vettä ei johdeta sulkukammioon eikä siitä pois sulkuporteissa olevien avattavien luukkujen kautta, vaan sivumuureissasulun olevanpohjassa olevien putkistontunneleiden kautta. Tätä tekniikkaa käytettäessä sulkukammion vesi ei aaltoile eikä sulun pituussuuntaista virtausta synny. Veden korkeuden muutos myös tapahtuu selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa.<ref name=liikennevirasto/> Samaa periaateratkaisua sovellettiin myöhemmin [[Saimaan kanava|Saimaan kanavan]] suursuluissa.
 
Kanavareitti kulkee Kymijoen vesistön eri tasoilla sijaitsevien latvavesien poikki. Neiturin ja Kerkonkosken kanavat ovatkin poikkeuksellisia: Kohti latvavesiä kuljettaessa näillä kanavilla laskeudutaan alemmas. Keiteleen pinnan korkeus on noin 99,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja Konneveden noin 95,4 metriä.
 
Kanvaa rakennettaessa rakennettiin myös asunnot kanavakasöörille ja muille työntekijöille. Maailmantilanteen epävarmuuden vuoksi kanavan molemmille puolille kaivettiin puolustusvallihautoja, jotka ovat yhä näkyvissä.<ref>[http://www.neituri.fi/neiturin-historia/ Neiturin historia,] Neituri.fi, viitattu 27.7.2019</ref>
 
Kanavan liikenne ei ollut yhtä vilkasta kuin aiempien kanavien, sillä maantiet alkoivat kehittyä ja viedä liikennettä. Kanavaa käytettiin pääasiassa puutavaran kuljetukseen.<ref name=hurskainen>Tarmo Hurskainen, [http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/neiturf.html Neiturin kanava,] Nordens alla kanaler, viitattu 27.7.2019</ref>
 
<gallery caption="" widths="150px" heights="150px" perrow="6">
Rivi 14 ⟶ 20:
Neiturin kanava 4.jpg
</gallery>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
{{commonscat-rivi}}
*
*[[Liikennevirasto]]: [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/kymijoen_vesisto/neituri Neiturin kanava]
* Nordens alla kanaler: [http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/neiturf.html Neiturin kanava]
 
{{Kymijoen kanavat}}