Ero sivun ”Keskustelu:Kyoto Animationin tuhopoltto” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
animaation nimityksestä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 23:
::::::: Mutta jos käytäntönä kuitenkin on, että tämä pitäisi olla yllämainitulla tavalla kirjoitettu, minun puolestani voi siirtää uudelleen. Silloin samanlainen siirto kai pitäisi tehdä monelle muullekin [[:Luokka:Japanilaiset yritykset|saman aihepiirin artikkelille]]? --[[Käyttäjä:Savir|Savir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Savir|keskustelu]]) 22. heinäkuuta 2019 kello 10.40 (EEST)
:::::::: No Sony ja Pioneer (onko nimikäytännön mukaista pitää Corporationia artikkelinimessä?) ovat muutenkin niitä tapauksia, joissa nimet eivät ole varsinaisesti japaninkielisiä. Mitsubishistä toisaalta muutenkin lyhyempi muoto Mitsubishi on juoksevaan tekstiin sopiva. Fujitsū on siinä ja tässä, mielestäni pitkällä u:lla kirjoittamista ei voi pitää ainakaan vääränä siinäkään, mutta voisin ehkä olla valmis hyväksymään, että yritys ja sen tuotteet ovat Suomessa niin tunnettuja (suomalainen ääntää varmaan j:nkin usein j:nä, ei soinnillisena affrikaattana), että tämä voisi olla tunnettuuden perusteella poikkeus. Mutta perusteena pitää olla juuri tunnettuus tai tietty käyttö suomessa, ei jossain muussa kielessä. Kyōto animation ei ole suomen puhujien keskuudessa erityisen tunnettu, eihän yrityksestä ollut edes artikkelia. Muuten osaa noista tuon listan nimistä olisi varmaan ihan paikallaankin tarkastella. --[[Käyttäjä:Louhikärmes|Louhikärmes]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Louhikärmes|keskustelu]]) 22. heinäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)
::::Yrityksen nimessä sana ''animēshon'' アニメーション on tietääkseni yleistä japania ja tarkoittaa [[animaatio]]ta. Onko tosiaan käytäntönä suhtautua taustaltaan muista kielistä tulleisiin yleisnimiin eri tavalla kuin kotoperäisiin japaninkielisiin yleisnimiin? --[[Käyttäjä:Savir|Savir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Savir|keskustelu]]) 22. heinäkuuta 2019 kello 10.48 (EEST)
::::: Tuoreen lainasananhan tunnistaa japanissa siitä, että se kirjoitetaan katakanalla eikä kanji/hiragana-merkeillä. Tämä tekee niiden tunnistamisesta vaivatonta. Tähän ei ole mitään lopullista totuutta, mutta omasta mielestäni on ainakin sekä paremman näköistä että havainnollisempaa palauttaa ilmeisen suorat lainat alkukieliseen kirjoitusasuunsa (joka ei ole aina englanti). Näin vältytään rikkinäinen puhelin -ongelmilta transkriptioketjujen suhteen. Samantyyppinen käytäntö on olemassa uskoakseni esim. venäjän transkriptiossa erisnimien kohdalla, jossa esimerkiksi kyrillisessä tekstissä esiintyvät suomenkieliset nimet palautetaan suomenkieliseen asuunsa eikä pidetä systemaattisen transkription tuottamassa asussa, joka näyttäisi suomalaisesta omituiselta. Jos japanilaiset sanat transkriboitaisiin mekaanisesti, olisi käytössä Sērā mūn -tyyppisiä nimiä, jotka ovat mielestäni aika raskaan oloisia juoksevassa tekstissä. Rajanveto eris- ja yleisnimien välillä olisi varmaan mahdollinen, mutta vähän hankala ottaen huomioon sen, että erisnimet koostuvat usein yleisnimistä, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessakin.
::::: Menetelmä ei sinänsä ole ongelmaton, että se törmää ongelmiin waseieigo-sanoissa ja muissa tapauksissa, jossa sana on jotenkin muokkautunut alkuperäisestä, kuten vaikka "テレビ" - televi (lyhentynyt テレビジョン (television)-sanasta) vai terebi? Toisaalta ei kääntäminen ja translitterointi mekaanisesti välttämättä ylipäätäänkään onnistu, vaan tämmöisä tapauksia ratkaisemaan nyt vaan tarvitaan joku tai joitakin joilla on jonkinlainen tatsi sekä japaniin että suomeen ja joka osaa vaikka sanoa, onko sana japanin kannalta vielä suoran lainan tyyppinen vaiko kieleen jo niin kotiutunut, ettei se tunnu välttämättä suoralta lainalta äidinkielisestä puhujasta. --[[Käyttäjä:Louhikärmes|Louhikärmes]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Louhikärmes|keskustelu]]) 22. heinäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)
:Siirsin artikkelin ehdotetulle nimelle. Mainitsemani japaninkielisen nimen katsoin enkkuwikistä. --[[Käyttäjä:Savir|Savir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Savir|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2019 kello 21.32 (EEST)
| |||